Etäläsnäolo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Virtuaaliläsnäolo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etäläsnäolo, myös telemaattinen läsnäololähde? (engl. telepresence), tarkoittaa läsnäoloa toisessa paikassa viestintäteknologian kautta, vaikka fyysinen keho pysyykin paikallaan. Mitä tahansa viestintäteknologiaa voidaan käyttää etäläsnäolon saavuttamiseksi, esimerkiksi puhelin- tai videoteknologiaa, ja myös tietokoneen avulla luodussa virtuaalimaailmassa voidaan kokea etäläsnäolo.[1] Käytännössä etäläsnäolo toteutuu esimerkiksi erilaisina etätoimintoina, joita voivat olla esimerkiksi etätyö, etälääketiede, etäopetus tai erilaiset etänä suoritetut asioinnit.[2]

Nykyisissä etäläsnäolon sovelluksissa mm. kirurgit voivat suorittaa leikkauksia potilaille kauko-ohjattujen robottikäsivarsien avulla toiselta puolen maapalloa. Yksinkertaisimmillaan etäläsnäolo voi olla vaikkapa kameroiden ja monitoreiden avulla toteutettua opiskelua, työtä, viihdettä tai valvontaa. Se voi olla myös tutkimusta paikoissa, jotka ovat ihmiselle liian vaarallisia tai hankalia, kuten merenpohjassa tai avaruudessa.

Pisimmälle vietynä etäläsnäolo voi tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tuntemaan ja toimimaan kaukaisessa ympäristössä telerobotin avulla aivan kuin olisi itse paikalla. Science fictionissa esimerkkejä tällaisista systeemeistä on nähty pitkään, alkaen Robert A. Heinleinin tarinasta Waldo (1940). Etärobotteja kutsutaankin joskus waldoiksi.lähde?

Etäläsnäolo voidaan viime kädessä määritellä tunteeksi, tunteeksi toisen tai toisten toimijoiden läsnäolosta telemaattisesti välitetyssä tai keinotekoisessa tilassa tai ympäristössä. Läsnäolon kokemus näyttää perustuvan useisiin erityyppisiin ympäristön ulottuvuuksiin.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Telepresence" (Minsky 1980; Sheridan 1992a; Barfield, Zelter, Sheridan, & Slater 1995; Welch, Blackmon, Liu, Mellers, & Stark 1996),
  • "Virtual presence" (Barfield et al., 1995),
  • "Being there" (Reeves 1991; Heeter 1992; Barfield et al., 1995; Zhoa 2003),
  • "A perceptual illusion of non-mediation "(Lombard & Ditton 1997)
  • "The suspension of disbelief" (Slater & Ushoh 1994)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Krapu, Marko; Louramo, Kaisa: Tietokonevälitteisen vuorovaikutuksen tutkimus : nonverbaalisen viestinnän ja anonymiteetin tarkastelua Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.3.2015.
  2. Heinonen, Sirkka: [http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/lyyli/etalyyli.htm Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset] VTT. Viitattu 23.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]