Viomysiini
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| |
Viomysiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (3S)-3,6-diamino-N-[(3S,6Z,9S,12S,15S)-3-[(4S,6R)-2-amino-4-hydroksi-1,4,5,6-tetrahydropyrimidin-6-yyli]-6-[(karbamyyliamino)metylideeni]-9,12-bis(hydroksimetyyli)-2,5,8,11,14-pentaokso-1,4,7,10,13-penta-atsasykloheksadek-15-yyli]heksanamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C25H43N13O10 |
| Moolimassa | 685,691 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Intramuskulaarinen injektio |
Viomysiini (VM) on antibiootti. Se on suuresti kanamysiinin ja streptomysiinin kaltainen, mutta SM:aa heikkotehoisempi. Edellisten tapaan, sitä saatettiin käyttää tuberkuloosin hoitoon, muttei juuri ensisijaisesti. Tämän lääkkeen haittavaikutukset olivat nekin samantyyppisiä.[1]
Viomysiinin toksisuus oli suurta, ja se saattoi vahingoittaa munuaisia ja kuulohermoa. Yleensä viomysiinin käyttöönotto tuberkuloosia hoidettaessa oli johtunut hoidettavan tbc:n bakteerikannan hoitoresistenssistä. Lääke ruiskutettiin sulfaattina ja pistoksina lihakseen eli intramuskulaarisesti. Annos oli 2 grammaa, joka jaettiin kahteen osaan. Lääkettä annosteltiin kolmasti viikossa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vartiainen, Ilmari: Lääkeaineoppi (Farmakologia), SHKS/WSOY, 1960, Helsinki
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- DrugBank: Viomycin (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Viomycin (englanniksi)
- ChemBlink: Viomycin (englanniksi)