Ville Leinonen

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ville Leinonen
Syntynyt 14. lokakuuta 1975
Syntymäpaikka Savonlinna
Ammatit laulaja-lauluntekijä
Soittimet kitara, piano, huilu, lyömäsoittimet
Yhtyeissä Ville Leinonen & Valumo, Chrisse Forever -band, Suudelmitar-orkesteri
Levy-yhtiöt Kulttuuriyhdistys KuuMaa, Poko Rekords, Fonal Records

Ville Leinonen (s. 14. lokakuuta 1975 Savonlinna) on suomalainen laulaja-lauluntekijä. Leinosen ensimmäisen pitkäsoiton Raastinlauluja julkaisi vuonna 1997 anjalankoskelainen Kulttuuriyhdistys KuuMaa.[1]. Vuonna 1998 Leinonen perusti Valumo-yhtyeen, jonka esikoissinglen Yöaikaan julkaisi Fonal Records vuonna 1999. Vuonna 2000 yhtye levytti Poko Rekordsille, jolle se vuosina 2000–2005 teki neljä studiolevyä. Tänä aikana Leinonen julkaisi myös soololevynsä Suudelmitar. Vuonna 2006 Leinoselta ilmestyi lyriikkakokoelma Äänettömiä salamoita Pop-lehden kustantamana.

Ville Leinosen vuoden 2007 tammikuussa ilmestynyt albumi Hei! sisältää cover-versioita 70-luvun lopun ja 80-luvun alun suomi-iskelmistä. Osa on edelleenkin tunnettuja, mutta osa jo unohtuneita kappaleita, joita esittivät muinoin esimerkiksi Katri Helena ja Juhamatti. Tällä levyllä Leinosen yhtyeen nimi on ChrisseForever-band. Nimi viitannee iskelmäsanoittaja Chrisse Johanssoniin. Hei! valittiin paikallisradioiden toimittajien toimesta kuukauden levyksi.

21. toukokuuta 2008 ilmestyi Ville Leinosen Unilehto -albumi samannimiseltä yhtyeeltä. Se sisältää cover-versioita 1900-luvun alun suomalaisista ja slaavilaisista kansanlauluista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Albumit

[muokkaa] Singlet

  • Yöaikaan / Surusirpale (FR-13, 1999)
  • Eriikka / Pour Beibinoire / Tuulten Helmoille (PSCD 152, 2000)
  • Enkeli / Helmipuutarhan perhosia / Enkeli -video (PSCD 161, 2000)
  • Kristallitrilogia: Kristiinojen Yö / Kissankellokimppu / Hipsutuslaulu (PSCD 169, 2001)
  • Kultahippuhapsi / Kaunotar ja kulkuri (live) (PSCD 178, 2001)
  • Kultainen laulu / Aamun valkoliljat / Kultainen laulu (demo) (PSCD 189, 2002)
  • Tää on se ilta / Nuotiolaulu / Tää on se ilta (demo) (PSCD 206, 2002)
  • Pimeän sydämeen / Kristiinojen yö (live) / Yöaikaan (live) / Pimeän sydämeen (live) (PSCD 216, 2003)
  • Wien / Mitä tarkoittaa kesytetty (live) (PSCD 235, 2004)
  • Piilopaikka / Sataa (PSCD 254, 2005)
  • Vuori: Vuori studiossa / Vuori kotona / Vuori keikalla (PSCD 265, 2005)
  • Varpunen / Hei, Sisareni (FR-42, 2006)
  • Vakoilijat (PSCD 272, 2006)
  • Etsin kunnes löydän sun / Vien sinut kotiin (PSCD 281, 2006)

[muokkaa] Kokoelma-albumit

  • The Greatest Underground Hits Ever - Kuumaa musiikkia (kuucd 001, kulttuuriyhdistys kuumaa, 1996). Sisältää kappaleet "Tukkoja", "Varhaistalven valssi", "Hermolaulu" ja "Emma".[2]
  • Oikeutta eläimille tukikasetti (kuumc 002, kulttuuriyhdistys kuumaa, 1997). Sisältää kappaleet "Lasitalossa", "Loppu", "Tuo", "Katso minuun" ja "Anna minun elää".[2]
  • Muutoksen kevät (kuucd 005, kulttuuriyhdistys kuumaa, 1999). Sisältää kappaleet "Valumo", "Marraskuinen, "Toisien toistemme luo", "Etsiä, löytää 2" ja "Samanlaiset".[2]
  • Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa (EMI, 2008). Sisältää kappaleen "Ei ole aikaa".[3]

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Ville Leinonen: Äänettömiä salamoita (POP-Kirja, 2006) (laulutekstit)
  • Ilmiöitä - Suomipopin tähdenlentoja (Kirjassa käsitelty Valumo-yhtyeen historia)

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Kulttuuriyhdistys KuuMaa
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Kulttuuriyhdistys KuuMaa
  3. ↑ Eri esittäjiä: Kaikki paitsi Mårtenson on turhaa, EMI Music Finland

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Leinonen
Henkilökohtaiset työkalut