Ville Keynäs
| Ville Keynäs | |
|---|---|
 Ville Keynäs Helsingin kirjamessuilla 2015. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1960 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kääntäjä |
Ville Keynäs (s. 6. maaliskuuta 1960 Helsinki) on suomalainen kääntäjä.[1] Hänet tunnetaan ranskalaisen kirjallisuuden, erityisesti kirjallisen leikittelyn ja verbaalisen runsautensa takia "mahdottomana käännettävänä" pidetyn kirjallisuuden suomentajana. Lisäksi hän on yksi Aku Ankan kääntäjistä.[2]
Keynäs on saanut työstään useita tunnustuksia. Vuonna 2007 Keynäs palkittiin Georges Perecin teoksen Elämä: Käyttöohje suomennoksesta.[3] Keynäs sai vuonna 2009 yhdessä Annikki Sunin kanssa Arts et Lettres -ritarikunnan ritarimerkit työstään ranskalaisen kirjallisuuden suomentajina.[4] Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Mikael Agricola -palkinto François Rabelaisin teoksen Pantagruelin kolmas kirja suomennoksesta.[5] Kirjallisuuden valtionpalkinnon hän sai 2022.[6]
Ville Keynäksen puoliso on suomentaja Anu Partanen, jonka kanssa hän on tehnyt myös yhteisiä käännöksiä. Keynäksen isä oli yritysjohtaja ja Autismisäätiön perustaja Pentti Keynäs[7] ja isoisä karjalaisaktivisti Vasili Keynäs[8].
Valikoituja käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perec, Georges: Tiloja / Avaruuksia (Espèces d’espaces). Loki-kirjat 1992.
- Flaubert, Gustave: Valmiiden ajatusten sanakirja (Dictionnaire des idées reçues). Loki-kirjat 1997. Suomennos yhdessä Mirja Halosen kanssa.
- Bauby, Jean-Dominique: Perhonen lasikuvussa (Le scaphandre et le papillon), WSOY 1997. Suomennos yhdessä Anu Partasen kanssa.
- Perec, Georges: Elämä Käyttöohje (La vie mode d’emploi). Loki-kirjat 2006.
- Houellebecq, Michel: Mahdollinen saari (La possibilité d’une île). WSOY 2006.
- Littell, Jonathan: Hyväntahtoiset (Les Bienveillantes). WSOY 2008.
- Rabelais, François: Pantagruelin kolmas kirja (Le Tiers livre). WSOY 2009.
- Rabelais, François: Pantagruelin neljäs kirja (Le Quart livre). Siltala 2014.
- Céline, Louis-Ferdinand: Linnasta linnaan (D’un château l’autre). Siltala 2016.
- Perec, Georges: Häviäminen (La disparition). 295 s.. Teos, 2023. ISBN 9789523633612.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ville Keynäs 375humanists.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 15.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Huttunen, Heta: Aku Ankan suomentajat Helsingin Sanomat. Arkistoitu 8.2.2009. Viitattu 11.8.2009.
- ↑ Marttila, Hannu: Ville Keynäs palkittiin Perecin suomennoksesta Helsingin Sanomat. 28.9.2009. Arkistoitu 7.6.2008. Viitattu 11.8.2009.
- ↑ Annikki Suni ja Ville Keynäs saivat ranskalaiset kunniamerkit 27.10.2009. Ranskan Suomen-suurlähetystö (Bienvenue sur le site de l’Ambassade de France en Finlande). Viitattu 7.11.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Natasha Vilokkinen ja Ville Keynäs saivat suomentajien palkinnot, Hs.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 13.12.2022. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ Kankaanpää, Juho: "Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla Yle Kuusi kuvaa. 8.10.2021. Viitattu 17.5.2023. (Isää ei suoraan nimetä, mutta puhutaan Kemin Veitsiluodosta Helsinkiin muutosta 1965 ja autistisesta pikkusiskosta.)
- ↑ Peksujeff, Kai: Keskustelua karjalaisuudesta ja Karjalan Sivistysseuran taustoista 8.10.2014 Karjalan Sivistysseura. 2014. Viitattu 17.5.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ville Keynäs 375 Humanistia -sivustolla 19.6.2015. Helsingin yliopisto.
| ||||||||||
