Viking-luokan sukellusvene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alusteknisiä tietoja
Tilanne Peruutettu
Alukset HMS Viking
Uppouma 1 350 / 1 650 tonnia[1]
Pituus 50–60 m[1]
Leveys 6,7 m[1]
Syväys 11 m[1]
Moottoriteho
Nopeus
Sukellussyvyys 300 m
Henkilöstö 20–22[1]
Aseistus
Torpedot
Merimiinat
Kehitys
Aikaisempi luokka Gotland-luokan sukellusveneet
Seuraava luokka A26-projekti
Vastaava luokka U212A-luokan sukellusveneet
Vastaava luokka S1000

Viking-luokan sukellusvene oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan 1997 aloittama hanke, josta Norja ja Tanska ovat luopuneet ja jossa Suomi on ollut tarkkailijana.[2] Tarkoituksena on ollut rakentaa Gotland-luokan sukellusveneelle sitä suorituskykyisempi ja vaikeammin havaittava seuraajaluokka, jonka veneet olisivat maksaneet 1/3 vastaavasta saksalaisesta.[3]

Kockums suunnittelee uutta sukellusveneluokkaa, jossa käytetään peruutetun Viking-projektin tekniikkaa. Projektin nimenä on A26.[2]

Ruotsin merivoimien tarkoituksena oli korvata kaksi aikaisempaa sukellusvenettä vuoteen 2015 mennessä kahdella uudella Viking-luokan sukellusveneellä.[4] Ruotsin puolustusbudjetista 50 % kohdentuu hankinnoille.[5]

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Ruotsin tuli ostaa kaksi, Tanskan neljä ja Norjan neljä Viking-luokan sukellusvenettä 2005 alkaen. Viking-sukellusvene saavutti määrittelyvaiheensa 2002.[6]

Norja lakkautti sukellusveneaselajinsa[7] ja luopui Viking-luokan sukellusvenehankkeesta ensimmäisenä.[8] Se lahjoitti kunnostettuna vanhat sukellusveneensä Puolaan.[9]

Sen jälkeen Tanskan tuli hankkia kuuden Viking-luokan sukellusveneen sarjasta neljä ja Ruotsin kaksi Tanskan ja Ruotsin välisellä sopimuksella. Viking-luokan ensimmäisen sukellusveneen oli määrä valmistua Ruotsissa Kockumin telakalla Malmössä ja viiden muun Tanskassa A P Möllerin telakalla Odensessa.[10]

Tanska ilmoitti kuitenkin 2004 lopettavansa kesään mennessä sukellusveneaselajinsa. Tanskan osalta kolmen tai neljän Viking-luokan sukellusveneen rakentaminen olisi tullut maksamaan noin 652 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vastaavan summan. Samalla päätöksellä Tanska luopui sukellusveneaselajista joulukuussa 2004, käytössä olleiden saksalaisvalmisteisten sukellusveneiden vanhentuessa. Tanskan osalta hanke lakkautettiin siksi, että varat ohjattiin maavoimien kehittämiseen.[11] Tanskan Näckenistä modernisoitua Kronborg-sukellusvenettä piti seurata Viking-luokan sukellusvene.[12]

Joidenkin arvioiden mukaan kaksi Viking-luokan sukellusvenettä tulisi maksamaan Ruotsille 1 800 miljoonaa kruunua (noin 194 013 603 euroa kurssilla 9,2777 SEK/EUR) yhteensä eli noin 100 miljoonaa euroa kappaleelta.[13]

Nord Stream ja Venäjän Itämeren laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on viritelty tuloksetta Nord Streamiin liittyvää uhkakuvakeskustelua. Ajatuksena on se, että jos Nord Stream toteutetaan, hoitaa Venäjän Itämeren laivasto putken ylläpidon, jolloin sillä on jatkuvasti asiaa Gotlannin syvänteeseen, jonne Ruotsin hallitus lupasi Yhdysvaltain laivastolle paikan hyökkäyssukellusveneille Eisenhowerin hallinnolle 1960. Siinä yhteydessä on katsottu, että Suomi voisi paremmin torjua Venäjän Itämeren laivaston uhkaa, jos Suomi ostaisi Viking-luokan sukellusveneitä.

Yleisradion toimittaja Olli Ainola esitti 2006 Suomen merivoimille harkittavaksi sukellusveneaselajia siksi, että Pohjois-Euroopan maakaasuputkea valvotaan Venäjän laivaston toimesta Itämerellä ja että uuden sukellusveneen vuoksi paineet sille Suomen osalta kasvavat.[14] Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Alpo Juntunen on ehdottanut 2007, että Suomen kannattaisi harkita sukellusveneiden ostamista.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]