Viivi Luik

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viivi Luik (2011).

Viivi Luik (6. marraskuuta 1946 Tänassilma, Viljandimaa, Viron sosialistinen neuvostotasavalta) on virolainen kirjailija ja runoilija.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivi Luik kävi koulua Ristissä, Kalmetussa ja Tallinnassa. Hän työskenteli Tallinnassa kirjastonhoitajana vuodet 1965–1967 ja on sen jälkeen elänyt vapaana kirjailijana. Vuonna 1974 hän avioitui kirjailija ja diplomaatti Jaak Jõerüüdan kanssa. Aviomiehen työ on vienyt hänet ulkomaille asumaan: Helsinkiin 1993–1997, Berliiniin 1996 ja Roomaan 1998–2003. Nykyisin Luik asuu Riiassa.

Kirjailijanura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoilijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luiken varhaiset runot 1960-luvulta sisältävät maalaistytön herkkiä luonnonelämyksiä. Ensimmäistä runokokoelmaa Pilvede püha (1965) leimaa välitön luonnontunne ja sävyisä lyyrisyys. Toinen kokoelma Taevaste tuul (1966) sisältää myös kaupunkiaiheita ja kuvaa yhteiskuntasuhteiden monimutkaisuutta.

1960–1970-luvun vaiheessa Luik siirtyi kirjoittamaan assosiatiivista runoutta (mm. Hääl). Säkeet ovat lakonisia ja katkelmallisia, ja runoilijan katse on kääntynyt sisäänpäin. Pian tämän jälkeen Luiken aihepiiri laajeni luonnosta ja itsetutkistelusta yhteiskunnan ilmiöihin ja arkeen. Hän siirtyi vapaasta mitasta nelisäkeeseen ja ankaraan ilmaisuun kokoelmissa Pildi sisse minek (1973) ja Põliskevad (1975). Arkiseen elämään suuntautuu myös runokokoelma Maapäälsed asjad (1978).

Prosaistina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosaa Viivi Luik alkoi kirjoittaa 1970-luvulla. Huomion arvoisia ovat kolme lastenkirjaa Leopold-nimisestä pojasta (1974–1976) sekä kertomus Salamaja piir (1974).

Luiken romaani Seitsemäs rauhan kevät (1985) osoittautui suureksi menestykseksi. Teos on avoimen omaelämäkerrallinen kuvaus pienen maalaistytön maailmasta 1950-luvun sekavissa yhteiskuntaoloissa. Romaani Historian kauneus (1991) kuvaa vuotta 1968: päähenkilöt virolainen nainen ja juutalainen mies kohtaavat Riiassa, kun Neuvostoliitto miehittää Prahan. Molemmat romaanit on käännetty useille kielille.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viroksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pilvede püha (runokokoelma, 1965)
  • Taevaste tuul (runokokoelma, 1966)
  • Hääl (runokokoelma, 1968)
  • Lauludemüüja (runokokoelma, 1968)
  • Ole kus oled (runokokoelma, 1971)
  • Pildi sisse minek (runokokoelma, 1973)
  • Leopold (lastenkirja, 1974)
  • Salamaja piir (kertomus, 1974)
  • Vaatame, mis Leopold veel räägib (lastenkirja, 1974)
  • Põliskevad (runokokoelma, 1975)
  • Leopold aitab linnameest (lastenkirja, 1976)
  • Luulet 1962–1974 (runovalikoima, 1977)
  • Maapäälsed asjad (runokokoelma, 1978)
  • Tubased lapsed (lastenkirja, 1979)
  • Rängast rõõmust (runokokoelma, 1982)
  • Kõik lood Leopoldist (lastenkirja, 1984)
  • Seitsmes rahukevad (romaani, 1985)
  • Kolmed tähed (lastenkirja, 1987)
  • Ajaloo ilu (romaani, 1991)
  • Inimese kapike (esseitä, 1998)
  • Maa taevas, luulet 1962–1990 (runovalikoima, 1998)
  • Elujoon: valitud luuletused 1962–1997 (runovalikoima, 2005)
  • Aabitsajutud (lastenkirja; kuvittanut Made Balbat, 2006)
  • Tubased lapsed (runokokoelma, 2006)
  • Kõne koolimaja haual: artiklid ja esseed 1998–2006 (artikkeleita ja esseitä, 2006)
  • Kogutud luuletused 1962–1997 (runovalikoima, 2006)
  • Varjuteater (omaelämäkerrallinen romaani, 2010)

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pihlaja: Kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa. Valinnut ja suomentanut Aino Kaasinen. Omakustanne. Lahti 1983. ISBN 951-99491-1-9
  • Uusien sulkien kasvaminen: Kymmenen nykyvirolaista runoilijaa. Toimittaneet Pirkko Huurto ja Paul-Eerik Rummo. Suomentaneet Jaakko Anhava, Leena Krohn ym. Tammi, Helsinki 1984. ISBN 951-30-5991-X

Kuunnelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koiran syntymäpäivä: kuunnelma. [Koera sünnipäev.] Suomentanut Juhani Salokannel. Moniste. Yleisradio, Helsinki 1994.

Proosaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seitsemäs rauhan kevät. [Seitsmes rahukevad.] Suomentanut Eva Lille. Tammi, Helsinki 1986. ISBN 951-30-6386-0
  • Historian kauneus. [Ajaloo ilu.] Suomentanut Juhani Salokannel. Tammi, Helsinki 1991. ISBN 951-30-9810-9
  • Varjoteatteri. [Varjuteater.] Suomentanut Anja Salokannel. Tammi, Helsinki 2011. ISBN 978-951-31-6205-4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]