Viiva
Sivulta puuttuu Geometrisissa yhteyksissä viiva on yksiulotteinen, mielivaltaisen muotoinen ja mittainen kappale. Kaikki yksiulotteiset kappaleet ovat viivoja, kuten janat, suorat, puolisuorat ja kehät. Kaikki viivat eivät kuitenkaan ole tarkemmin määriteltyjä yksiulotteisia kappaleita, esimerkiksi jana ei ole sama asia kuin suora. Viivan ajatellaan syntyvän, kun nollaulotteinen Piste (geometria) liikkuu avaruudessa ja muodostaa äärettömästä pisteestä koostuvan viivan.
Erilaisia viivoja:
- Murtoviiva
- Käyrä viiva
- Sekaviiva
- Avoin viiva
- Itseään leikkaava avoin viiva
- Suljettu murtoviiva (muodostaa tasokuvion)
- Itseään leikkaava suljettu viiva (muodostaa useampia tasokuvioita)
Suoraa viivaa, joka jatkuu äärettömän pitkälle molempiin suuntiin, kutsutaan suoraksi. Puolisuoraksi taas kutsutaan sellaista suoraa, jolla on toinen päätepiste mutta jatkuu toiseen suuntaan äärettömän pitkälle. Jana taas on sellainen viiva, jolla on kaksi päätepistettä.
-
Murtoviiva
-
Käyrä viiva
Lähteet [muokkaa]
- Tammi: Kolmio: Matematiikan teoriakirja
