Viipurin Reipas (jääkiekon SM 1928)
Viipurin Reippaan vuoden 1928 joukkue oli ensimmäinen jääkiekon Suomen mestaruuden voittanut joukkue. Reipas voitti vuoden 1928 SM-kilpailuissa kaikki kolme otteluaan. Loppuottelussa kaatui KIF maalein 5–1. Ensimmäisen SM-kullan voittaneessa Reippaan joukkueessa pelasivat Gösta Berg, Valter Itäharju, Erkki Kariluoma, Eino Louhi, Allan Lagerström, Onni Peltonen, Leo Tukiainen ja Eino Turunen. Monet pelaajat pelasivat SM-tasolla myös jääpalloa ja jalkapalloa. Saman vuoden syksyllä lähes kaikki joukkueen pelaajat siirtyivät Viipurin Palloseuraan.
Joukkueen jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gösta Berg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(16.8.1909 Viipuri - 17.5.1946 [joissakin lähteissä etunimi muodoissa Gustaf/Gustav] oli jääkiekkoilijana hyökkääjä, jääpallossa puolustaja. Hän pelasi jääpallossa 3 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua edustaen Viipurin Palloseuraa (johon siirtyivät 1928 syksyllä kaikki muut Reippaan tämän joukkueen pelaajat Louhea lukuun ottamatta). Viipurin Palloseurassa jääpallon SM 1931 ja 1934. Hän siirtyi alkuvuodesta 1939 Ylä-Vuoksen Palloseuraan, joka toimi Jääsken kunnassa Enson taajamassa. Berg tunnettiin urheilupiireissä myös lempinimellä Jökö.
Edvin Valter Itäharju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(19.1.1905 Viipuri – 17.2.1982 Helsinki [ent. Österdahl, joissakin lähteissä etunimi muodoissa Walter/Valtteri] pelasi puolustajana. Itäharju pelasi jääpallossa 2 B-maaottelua. Hän toimi Palloliiton Viipurin piirin rahastonhoitajana sekä kuului Viipurin Palloseuran johtokuntaan. Itäharju kotiutui jatkosodasta Kouvolaan, josta muutti myöhemmin Helsinkiin. Sotien jälkeen Itäharju työskenteli varastopäällikkönä Helsingin sähkölaitoksella.
Erkki Olavi Kariluoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(16.9.1911 Viipuri – 10.11.1995 Helsinki) [ent. Berg, joissakin lähteissä etunimi muodossa Erik] pelasi hyökkääjänä. Hän pelasi jääpallossa 8 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua. Viipurin Palloseurassa jääpallon SM 1931 ja 1934. Hän oli perustamassa joulukuussa 1936 Ensoon palloilun erikoisseuraa Ylä-Vuoksen Palloseuraa saaden 3 vuotta myöhemmin Gösta Bergin Reippaan jääkiekko-mestarijoukkueesta pelikaverikseen. Kariluoma pelasi kilpatasolla myös jalkapalloa samoissa seuroissa missä pelasi jääpalloa. Hän työskenteli ennen sotia Karjalassa asuessaan varastomiehenä, sotien jälkeen asettui asumaan Helsinkiin, jossa työskenteli koneasentajana.
Eino Iivari Louhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(21.8.1905 Viipuri - 2.1.1999 Jyväskylä) Pelipaikka varamies/joukkueen kapteeni (kapteeni myös jalkapallossa). Hän oli tästä joukkueesta ainoa, joka pysyi 1928 mestaruuden jälkeen uskollisena Reippaalle ja oli nostamassa 1938 seuraa SM-sarjaan jalkapallossa sekä oli samana vuonna perustamassa SVUL:n Viipurin piiriin jääkiekkojaostoa. Toiminut Viipurin Reippaan puheenjohtajana ja rahastonhoitajana sekä myöhemmin Jyväskylän Ahmojen puheenjohtajana. Työskennellyt puhelinmekaanikkona. Sotien jälkeen asettui Jyväskylään asumaan.
Allan Verner Lagerström[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(23.7.1910 Viipuri – 22.9.1998 Helsinki) pelasi hyökkääjänä. Lagerströmin edustamat seurat: Viipurin IFK 1925, Viipurin Reipas 1926–28, Viipurin Palloseura 1929–37, Helsingin Jalkapalloklubi 1938–40 ja Viipurin Sudet ja Helsingin Hukat 1940–45. Hän pelasi jääpallossa 11 A-maaottelua ja 2 B-maaottelua, saavutti lisäksi SM-mitaleita jalkapallossa ja uinnissa. Lagerströmin tiedetään asuneen sotien jälkeen Helsingissä.
Onni Peltonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(1.3.1906 Viipuri – 1991 Keuruu) Pelipaikka: varamies. Hän saavutti Suomen-mestaruuden pesäpallossa 1928 Viipurin Pallonlyöjissä ja jääpallossa 1931 Viipurin Palloseurassa. Työskennellyt ylityönjohtajana. Peltonen tunnettiin urheilupiireissä myös lempinimellä Pupe. Sotien jälkeen hän asettui Helsinkiin.
Viljo Leo Olavi Tukiainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(9.12.1910 Viipuri – 12.10.1968 Joensuu) Pelipaikka: maalivahti. Pelasi jääpallossa 2 A-maaottelua, toisena lajinaan harrasti nyrkkeilyä sekä toimi 1950-luvulla Joensuun Kiekko-Karhujen puheenjohtajana. Muutti Viipurista pois 1935, asui Vehmersalmella 1935–38, Tervon kirkonkylällä 1938–49 ja vuodesta 1949 eteenpäin Joensuussa työskennellen kansakoulun opettajana kuolemaansa asti. Leo Tukiaisen poika Heikki Tukiainen luovutti isänsä saaman SM-kultamitalin Suomen Jääkiekkomuseolle huhtikuussa 1982[1].
Eino Turunen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(synt. 27.8.1908 Viipurin mlk – 28.4.1940) Pelipaikka: puolustaja. Pelasi 2 ottelua jalkapallon A-maajoukkueessa 1930, myöhemmin samalla vuosikymmenellä sai jalkapallo-ottelussa munuaisvamman, jonka seurauksiin menehtyi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arponen, Antti O.: Luovutetun Karjalan urheilu. Helsinki: Suomen urheilumuseosäätiö, 1995. ISBN 951-95861-7-2.
- Siirtokarjalaisten tie I–IV. Nyky-Karjala Oy, 1970–1971.
- Suomen Rintamamiehet 1939–45. R.A-Teos Ky, 1994. 951-95187-0-3.
- Urheilumme kasvot. Oy Scandia kirjat Ab, 1977.
- Enso – Jääsken pitäjän teollisuuskeskuksen elämää 1800-luvulta syksyyn 1944. Karjalan kirjapaino/Karjala-lehti, 2003.
- Vuorinen, Juha; Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. 9529907591.
- Anttinen, Pekka: Karjalan narukerä kierii - viipurilaisen jääpallon historia. Cosmoprint, 2010.
- Valter Itäharjun tiedot sukututkimussivustolla
- Björkstrand & Kasila & Saukkokoski: Näin Kaikki Alkoi, 2021 (ISBN 978-952-94-4828-9)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jääkiekkomuseo saa SM-mitalin vuodelta 1928. Helsingin Sanomat, 13.4.1982, s. 41. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 13.4.2020.