Viiltosara
| Viiltosara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | acuta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex acuta |
|
| Katso myös | |
Viiltosara (Carex acuta) on suurikokoinen sarojen sukuun kuuluva kasvilaji. Viiltosara voi joskus risteytyä vesisaran (Carex aquatilis) tai jokapaikansaran (Carex nigra) kanssa.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viiltosara kasvaa 30–120 senttimetriä korkeaksi, ja se on kasvutavaltaan pysty sekä löyhästi mätästävä. Viiltosaran varsi on täyteinen sekä poikkileikkaukseltaan kolmiomainen. Lehdet ovat vihreitä ja reunoilta alaspäin kääntyneitä. Kukinnossa hede- ja emitähkät ovat erilliset ja väriltään yleensä tummat, lähestulkoon mustat. Kukinnan aikana kuitenkin tummien tähkäsuomujen väleistä tulee näkyviin emitähkissä vaaleat emien vartalot ja luotit ja hedetähkissä punertavat tai ruskehtavat ponnet. Tähkät ovat pystyjä tai hieman nuokkuvia ja hedetähkiä on 2–4 kappaletta ja emitähkiä 2–6 kappaletta.[2] Viiltosara ja vesisara ovat melko samannäköisiä, mutta niiden lehtien poikkileikkaus on erilainen. Viiltosaran lehdet ovat varressa kierteisesti. Tukilehti on hieman tähkää pidempi ja tähkässä on tähkäsuomuja, jotka suojaavat kukkia. Kukinnan aika on kesäkuulta heinäkuulle.[3]
Elinympäristö ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viiltosara kasvaa järvien ja jokien rannoilla, tulvaniityillä sekä toisinaan myös soilla. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa pohjoisimpia ja eteläisimpiä reunoja lukuun ottamatta.[4] Suomessa viiltosara on kohtalaisen yleinen hieman napapiirin pohjoispuolelle asti, ja aivan pohjoisimmassa Lapissa viiltosaraa ei tavata.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Carex acuta IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Viiltosara (Carex acuta)
- ↑ Mikko Piirainen, Pirkko Piirainen, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Hannele Vainio: Ympäristön luonnonkasvit, s. 214. WSOY. ISBN 951-0-20376-9.
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.6.2009. (ruotsiksi)
|