Viikate
Viikate on maataloustyökalu, jolla niitetään heinää, viljaa tai kortetta yms. Viikate koostuu pitkästä varresta, johon on kiinnitetty terä. Uudenaikaisessa viikatteessa varren keskivaiheilla ja joskus päässäkin on kädensijat. Vanhemmissa viikatetyypeissä varsi on lyhyempi ja terän suunnassa käyrä.
Viikate on sukua sirpille, erona pidempi varsi ja terä. Se syntyi varhaiskeskiajalla Euroopassa. Suomessa viikatteita on pakanuuden aikana haudattu vainajan mukana, kuten muitakin työkaluja ja tarve-esineitä. Nykyisin viikatteen ovat pääosin korvanneet niittokoneet ja muut uudenaikaiset työkalut. Eurooppalaisessa kulttuurissa kuolemaa symboloiva Viikatemies kuvataan viikatteen kanssa.
Viikatetta on aluksi käytetty heinän, myöhemmin myös viljan niittämiseen. Viikatteita on sekä väärävartisia että suoravartisia. Muita Suomessa käytettyjä nimiä ovat vikate, vikahde (vikahle, vikahre), viitake ja vikatin. Viikatteista 1900-luvulle tultaessa on käytössä ollut viisi päätyyppiä:[1]
- Väärävarsi
- Kaksipolvinen väärävarsi
- Suora oksavarsi
- Kynkkävarsi
- Pitkävarsi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. Piirrokset: Pirkko-Liisa Surojegin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-08803-X.
Sivulta puuttuu