Viherukonkorento
| Viherukonkorento | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Aeshna viridis Eversmann, 1836 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Viherukonkorento (Aeshna viridis) on Suomessa hyvin harvinainen ja paikoittainen, rauhoitettu sudenkorento.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Viherukonkorennon ruumiin pituus on noin 65–75 mm. Koiras on kirkkaanvärinen ja eksoottinen ukonkorento. Silmät ovat kirkkaan siniset, keskiruumiin sivut kokonaan vihreät ja olkajuovat ovat leveät, kirkkaanvihreät. Musta takaruumis on kirjailtu suurilla sinisillä täplillä. Siivet ovat ruskeasävyiset.
Naaras on himmeämpi; silmät ovat kullankeltaiset, paksu takaruumis on vihreä. Keskiruumis muuten vihreä, mutta siipien edessä ruskeaa. Vihreät, leveät olkajuovat. Laji muistuttaa suomalaisista korentolajeista eniten kirjoukonkorentoa, mutta tämän silmät eivät ole kirkkaansiniset ja keskiruumiin sivuilla on aina selviä mustia pystyraitoja.
Levinneisyys [muokkaa]
Levinnyt laajalle Keski- ja Itä-Eurooppaan ja siitä Aasiaan. Paikoittainen, johtuen tiukoista elinpaikkavaatimuksista. Suomesta tunnetaan vain alun toistakymmentä esiintymää, suurin osa Hämeessä. Tunnetuin esiintymä lienee Parikkalan Siikalahdella.
Elinympäristö ja elintavat [muokkaa]
Viherukonkorento elää vain vesistöissä, joissa kasvaa sahalehteä (Stratiotes aloides). Tämä kasvi viihtyy vain rehevillä, suhteellisen kirkasvetisillä järvillä joilla on kalkkipitoinen vesi. Tämän takia lajit ovat hyvin paikoittaisia. Viherukonkorentonaaras munii sahalehtituppaisiin, ja toukka elää sahalehtikasvustoissa. Laji lentää myös iltahämärissä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Aeshna viridis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Sivulta puuttuu