Viheltäjähiirihaukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viheltäjähiirihaukka
Nuori viheltäjähiirihaukka.
Nuori viheltäjähiirihaukka.
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Alaheimo: Buteoninae
Suku: Hiirihaukat Buteo
Laji: platypterus
Kaksiosainen nimi
Buteo platypterus
(Vieillot, 1823)
Synonyymit
  • Buteo latissimus [2]
Alalajit (suluissa elinalueet)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Viheltäjähiirihaukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viheltäjähiirihaukka Commonsissa

Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva haukkalaji. Sitä tavataan pääasiassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa Pohjois-Amerikassa.[2] Laji on melko pitkäikäinen, sillä se elää keskimäärin 12-vuotiaaksi.[3] Viheltäjähiirihaukka on päiväaktiivinen.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori yksilö lennossa.

Viheltäjähiirihaukka on pienikokoinen ja ruumiinrakenteeltaan tukeva.[3][4] Sen siivet ovat leveät ja väriltään vaaleat tummia takareunoja lukuun ottamatta.[4] Naaras ja koiras ovat samannäköiset.[3] Nuoret linnut ovat ulkonäöltään lähes samanlaisia kuin aikuiset, mutta niiden rinta on vaaleampi.[3] Viheltäjähiirihaukan kurkku on valkoinen ja kasvot tummat.[4] Rinta on punertava ja selkä tummanruskea.[4][3] Pyrstö on valkoisen ja kastanjanruskean raidallinen.[3] Lajista on olemassa tumma värimutaatio, jonka edustajat ovat kokonaan ruskeita pyrstöä lukuun ottamatta.[3] Mutaatio on kuitenkin hyvin harvinainen ja se on keskimäärin vain yhdellä yksilöllä tuhannesta.[5]

Viheltäjähiirihaukka painaa 265–560 grammaa. Aikuisen yksilön ruumiinpituus on 34–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli 80–100 senttimetriä.[5][3] Naaraat ovat koiraita noin viidenneksen isompia.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheltäjähiirihaukkoja elää kesällä eteläisessä Kanadassa ja Yhdysvaltojen itäosissa.[2][3] Ympäri vuoden lajia tavataan vain Kuubassa ja Puerto Ricossa.[3]

Viheltäjähiirihaukka elää kosteilla alueilla, esimerkiksi soiden, järvien tai jokien varsilla.[2] Se viihtyy kesällä lehti- tai sekametsässä[2][3] ja talvella trooppisissa metsissä.[5] Laji elää melko matalalla, korkeintaan kahdessa kilometrissä.[3] Se elää yleensä yksin.[6]

Pesintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheltäjähiirihaukka on yksiavioinen. Lajin soidinaika ajoittuu kevääseen.[3] Naaras munii 1–5 (yleensä kaksi) munaa kerran vuodessa.[5][6][3] Sen pesä on suuri tikuista tehty kulho puussa,[5] ja se on usein vuorattu vihreillä oksilla, sammalella ja puunkuorella.[5][6] Haukka välttää pesien tekemistä ihmisasutuksen läheisyyteen.[3] Pesänrakennus alkaa tyypillisesti huhtikuussa tai toukokuussa ja kestää 2–4 viikkoa.[3] Haukka voi munia myös vanhaan variksen tai oravan pesään.[5] Lajin muna on väriltään valkoinen tai hieman sinertävä ja siinä on ruskeita laikkuja tai pisteitä.[5][6] Naaras hautoo poikasia noin kuukauden.[3] Poikaset kuoriutuvat valkoisina ja silmät aukinaisina.[5] Kummatkin vanhemmat osallistuvat poikasten hoitoon: emo hautoo poikasia ja koiras tuo ravinnon.[3] Poikaset lähtevät pesästä 5–6 viikon ikäisinä ja alkavat saalistaa seitsemän viikon iässä.[3] Ennen sitä munat ja poikaset ovat alttiita saalistajille.[3] Laji saavuttaa sukukypsyyden yhden tai kahden vuoden ikäisenä.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheltäjähiirihaukka on petolintu, jonka ruokavalio vaihtelee kausittain.[3] Se syö ympäri vuoden suuria hyönteisiä, sammakkoeläimiä, matelijoita, pieniä nisäkkäitä ja lintuja.[3] Talvella se syö myös liskoja, käärmeitä ja rapuja.[3][2] Se saalistaa syöksymällä nopeasti maata kohti ja nappaamalla saaliin teräviin kynsiinsä.[2][5]

Talvehtiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheltäjähiirihaukat talvehtivat Väli- ja Etelä-Amerikassa[2] Boliviassa, Perussa, Ecuadorissa, Kolumbiassa, Brasiliassa, Venezuelassa, Panamassa, Hondurasissa, Meksikossa, Guatemalassa, Nicaraguassa, Ranskan Guayanassa, Costa Ricassa, Belizessä ja El Salvadorissa.[7] Nuoret haukat talvehtivat keskimäärin pohjoisempana ja vanhemmat etelämpänä. Haukat muuttavat jopa tuhansien yksilöiden parvissa.[2][5] Keskimääräinen muuttomatka on 7 000 kilometriä, ja päivässä haukat etenevät keskimäärin 111 kilometriä.[5] Talvehtimisalueella ne eivät liiku kolmea kilometriä enempää.[5]

Ääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheltäjähiirihaukka ääntelee aktiivisesti kommunikoidakseen lajitovereidensa kanssa.[3] Se käyttää ääntelyä useimmiten reviirikiistoissa ja soidinaikana naaraan houkuttelemiseen.[3] Lajilta on tunnistettu neljä erilaista huutoa.[3]

Sound-icon.svg

Ääntelyä:

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Buteo platypterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Mystery bird: Broad-winged hawk, Buteo platypterus 11.11.2011. Guardian. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac Buteo platypterus broad-winged hawk Animal Diversity Web. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  4. a b c d Broad-winged Hawk – Identification All About Birds. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k l m Broad-winged Hawk – Life History All About Birds. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  6. a b c d Broad-winged Hawk Buteo platypterus 1.12.2011. Global Raptors Information Network. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  7. Range Map - Broad-winged Hawk Buteo platypterus Neotropical Birds. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]