Vihannin kirkko
| Vihannin kirkko | |
|---|---|
 Vihannin kirkko sijaitsee Raahessa. |
|
| Sijainti | Onnelantie 7, Vihanti, Raahe |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Raahen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1784 |
| Suunnittelija | Simon Silvén |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 500 |
 |
|
Vihannin Sofia Magdalenan kirkko on Raahen seurakunnan kirkko Oulun hiippakunnassa. Kirkko rakennettiin kuningas Kustaa III:n aikana ja se nimettiin kuninkaan vaimon Sofia Magdalenan mukaan. Kirkko sijaitsee Vihannin kirkonkylässä Raahessa ja toimii myös tiekirkkona. Ennen vuotta 2013 kirkko oli yksi Siikasalon seurakunnan kirkoista.
Vihannin nykyinen kirkko on järjestyksessä Vihannin seurakunnan toinen kirkko. Ensimmäinen kirkko rakennettiin samalle paikalle kuin nykyinen kirkko vuonna 1691, jolloin Vihannista tuli Saloisten seurakunnan saarnahuonekunta.[1] Rakennusvuodesta ja kappelikirkoksi vihkimisen ajankohdasta on lähteissä useita muitakin ajankohtia. Josefin kirkoksi kutsuttu kappeli oli yksinkertainen suorakaiteen muotoinen rakennus, jossa ei ollut tornia.[2] Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin vuoden 1781 piispantarkastuksen jälkeen, kun ensin oli tutkittu mahdollisuus vanhan kirkon laajentamiseen. Uuden kirkon rakennuspiirustukset teki kalajokinen kirkonrakentaja Simon Silvén. Piirustukset kävivät yli-intendentin virastossa Tukholmassa, mutta piirustuksiin tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Kuningas Kustaa III hyväksyi piirustukset 4. huhtikuuta 1783. Suunnittelijansa Simon Silvénin johdolla rakennettu puukirkko valmistui kesäkuussa 1784. Lääninrovasti Johan Westzynthius vihki kirkon 12. syyskuuta 1784.[3]
Ulkoasultaan kirkko on aumakattoinen lähes tasavartinen ristikirkko. Kirkon keskikuvun huipulla on lanterniini eli kattolyhty, mutta muuten kirkko on ulkoa koristelematon. Kooltaan kirkko on 450 neliömetriä ja sinne mahtuu istumaan noin 500 seurakuntalaista.[4] Kellotapuli on säilynyt vanhan kirkon ajalta ja se on rakennettu 1752.[5]
Taidemaalari Emanuel Granbergin maalaama alttaritaulu on vuodelta 1787. Liimavärein suoraan hirsiseinälle maalattu taulu esittää Jeesusta ristillä, Neitsyt Maria oikealla puolellaan ja Johannes vasemmalla puolellaan.[6] Saarnatuoli on ostettu Oulaisten kirkosta 1891. Tuolin paneelimaalaukset esittävät apostoli Paavalia ja evankelistoja. Maalaukset lienevät Erik Westzynthiuksen tekemiä, koska hän tehnyt Oulaisten kirkon maalauskoristelun 1780–1782.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyvönen, Heikki: ”Vihannin kirkot ja irtaimisto”, Kirkko keskellä elämää, s. 6–32. Vihannin kirkko Sofia Magdalena 1784–1984 juhlajulkaisu. Ylivieska: Kalajokilaakson Kirjapaino Oy, 1984.
- Leiber, Matti: ”Vihannin kirkon vaiheista”, Kirkko keskellä elämää, s. 33–47. Vihannin kirkko Sofia Magdalena 1784–1984 juhlajulkaisu. Ylivieska: Kalajokilaakson Kirjapaino Oy, 1984.
- Nousiainen, Tellervo: ”Vihannin kappelin ensimmäinen kirkko”, Kirkko keskellä elämää, s. 4–5. Vihannin kirkko Sofia Magdalena 1784–1984 juhlajulkaisu. Ylivieska: Kalajokilaakson Kirjapaino Oy, 1984.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihannin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Vihannin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Vihannin kirkko Raahen seurakunnan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)