Vietnamin sisällissota (1772–1802)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vietnamin vuosien 1772–1802 sisällissota oli talonpoikaiskapina, joka lopetti Lê- ja Trịnh-dynastioiden ja Nguyễn-suvun vallan. Sen aloittivat Tây Sơnista Bình Địnhin provinssista lähteneet kolme veljestä, joiden sukunimi Nguyễn oli sama kuin toisen hallitsevan suvun. Vanhin veljistä valtasi halllitsevalta Nguyễn-suvulta Quảng Namin ja Bình Địnhin maakunnat vuonna 1772. Kapinan tunnuslauseena oli "Ryöstäkää rikkailta, antakaa köyhille." Vangit vapautettiin ja viljavarastot jaettiin talonpoikien kesken. Vuonna 1773 veljekset valloittivat Qui Nhonin, josta tuli pääkaupunki. Vuoteen 1778 mennessä koko Etelä-Vietnam oli heidän hallussaan Saigonia myöten. Viimeinen Nguyễn-suvun jäsen pakeni maasta vuonna 1783 ja liittoutui ranskalaisten kanssa, ja palasivat vuonna 1789.

Sillä aikaa vuonna 1786 Tây Sơnin kapinalliset olivat voittaneet Trịnh-dynastian ja valloittaneet myös Pohjois-Vietnamin. Ensimmäistä kertaa 200 vuoteen koko Vietnam oli yhtenäinen valtio. Veljekset jakoivat maan kolmeen hallintoalueeseen, mutta tunnustivat Lê-dynastian maan muodolliseksi päämieheksi. Vuonna 1788 Lê-suvun keisari haki kuitenkin Kiinasta tukea Tây Sơnin kapinallisten kurittamiseen. Keskimmäinen veljeksistä julistautui keisariksi nimellä Quang Trung ja löi kiinalaiset. Hänen kuoltuaan vanhan ylimyssuvun edustaja valtasi alueita etelästä nuorimman veljeksen valta-alueelta.[1] Hän nousi valtaan ranskalaisten tuella, otti nimekseen Gia Long nousi valtaan 1802 ja aloitti Nguyen-dynastian.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Tay Son Rebellion U.S. Library of Congress