Viestikomppania

Viestijoukkojen
organisaatiotasot

sotilasläänit

armeijakunnat

• viestipataljoona
• -viestikeskuskomppaniat

prikaatit

• viestikomppania
• -viestiosastot

kranaatinheitinkomppaniat

• viestijoukkue

Viestikomppania on viestijoukkojen perusyksikkö, joka perustaa ja ylläpitää prikaatin viestiyhteydet. Suomessa rauhanajan koulutusyksikköinä on ollut 1. Erillinen Viestikomppania Oulussa, 2. Erillinen Viestikomppania Turussa ja 3. Erillinen Viestikomppania Mikkelissä, Itä-Suomen Viestipataljoona Karjalan prikaatissa Valkealassa sekä Viestirykmentti Riihimäellä.

Jalkaväkiprikaatin viestikomppania

Jalkaväkiprikaati-80

1980-luvulla prikaatin viestikomppania jaettiin viestiosastoihin, joista viestiosasto 1 vastasi prikaatin esikunnan alueen lähi- ja kaukoyhteyksistä ja viestiosasto 2 pataljoonan prikaatiin menevistä yhteyksistä. Koulutus oli jakautunut tekniikan asettaman viestin suuntaamisen johdosta puhelin-, sanoma- ja radiokoulutukseen, minkä seurauksena koulutuksellisesti alokkaat jaettiin sähkötyskykynsä perusteella radio- ja puhelinkoulutukseen. Ne radiopuolen koulutukseen menneet, joiden sähkötystason kehitys ei harjoiteltaessa vastannut muiden radiokoulutuksen saaneiden tasoa, ohjattiin jatkokoulutuksessa sanomaliikenteeseen. Puhelinkoulutus jakautui puhelinkeskuskoulutukseen, linkkikoulutukseen ja kenttäkaukokaapelikoulutukseen.

Jalkaväkiprikaati-70

Jalkaväkiprikaati-70:ssä ensimmäistä kertaa perustettiin viestikomppaniaan viestiosasto-1:n ja viestiosasto-2:n lisäksi viestiosasto-3, jonka tehtävänä oli tukea yleistä prikaatin liikkuvuutta viestiaselajin osalta. Muutosesitys lähti liikkeelle jalkaväkitoimistosta 5. maaliskuuta 1970, Suomen viestijoukkojen päivänä. Jalkaväkiprikaati-70:n viestikomppanian kirjavahvuus oli 186 edellisen jalkaväkiprikaati-63:n viestikomppanian kirjavahvuuden oltua 195. Viestiosastojen 1-3 lisäksi jalkaväkiprikaati-70:n kokoonpanossa oli komento- ja huoltojoukkue, suuntaradio- ja puhelinjoukkue sekä viestihuoltojoukkue.

Jokaiselle 186:sta oli varattu sukset. Viestikomppanian käytössä oli lisäksi 17 moottoripyörää, yksi maastohenkilöauto, viisi pakettiautoa, seitsemän kuorma-autoa, kolme erikoisajoneuvoa, 14 pyörätraktoria ja 57 polkupyörää.

Jääkäriprikaatin ja valmiusyhtymän viestikomppania

1990-luvulla laitteiden digitalisoiduttua sähkötyskoulutus ja sanomakoulutus menettivät merkityksensä, kun radioihin kyettiin liittämään sanomalaite, joka lähetti viestin purskelähetyksenä salattuna. 2000-luvulla radiossa itsessään on sekä salaus että taajuushyppely.

Organisatorisesti uusissa organisaatioissa ei prikaatin viestikomppania ole enää suoraan prikaatin alainen, vaan kuuluu esikunta- ja viestipataljoonaan.