Viestikomppania

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viestijoukkojen
organisaatiotasot

Viestikomppania on viestijoukkojen perusyksikkö, joka perustaa ja ylläpitää prikaatin viestiyhteydet. Suomessa rauhanajan koulutusyksikköinä on ollut 1. Erillinen Viestikomppania Oulussa, 2. Erillinen Viestikomppania Turussa ja 3. Erillinen Viestikomppania Mikkelissä, Itä-Suomen Viestipataljoona Karjalan prikaatissa Valkealassa sekä Viestirykmentti Riihimäellä.

Jalkaväkiprikaatin viestikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkiprikaati-80[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla prikaatin viestikomppania jaettiin viestiosastoihin, joista viestiosasto 1 vastasi prikaatin esikunnan alueen lähi- ja kaukoyhteyksistä ja viestiosasto 2 pataljoonan prikaatiin menevistä yhteyksistä. Koulutus oli jakautunut tekniikan asettaman viestin suuntaamisen johdosta puhelin-, sanoma- ja radiokoulutukseen, minkä seurauksena koulutuksellisesti alokkaat jaettiin sähkötyskykynsä perusteella radio- ja puhelinkoulutukseen. Ne radiopuolen koulutukseen menneet, joiden sähkötystason kehitys ei harjoiteltaessa vastannut muiden radiokoulutuksen saaneiden tasoa, ohjattiin jatkokoulutuksessa sanomaliikenteeseen. Puhelinkoulutus jakautui puhelinkeskuskoulutukseen, linkkikoulutukseen ja kenttäkaukokaapelikoulutukseen.


Jalkaväkiprikaati-70[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkiprikaati-70:ssä ensimmäistä kertaa perustettiin viestikomppaniaan viestiosasto-1:n ja viestiosasto-2:n lisäksi viestiosasto-3, jonka tehtävänä oli tukea yleistä prikaatin liikkuvuutta viestiaselajin osalta. [1] Muutosesitys lähti liikkeelle jalkaväkitoimistosta 5. maaliskuuta 1970, Suomen viestijoukkojen päivänä. Jalkaväkiprikaati-70:n viestikomppanian kirjavahvuus oli 186 edellisen jalkaväkiprikaati-63:n viestikomppanian kirjavahvuuden oltua 195. Viestiosastojen 1-3 lisäksi jalkaväkiprikaati-70:n kokoonpanossa oli komento- ja huoltojoukkue, suuntaradio- ja puhelinjoukkue sekä viestihuoltojoukkue.

Jokaiselle 186:sta oli varattu sukset. Viestikomppanian käytössä oli lisäksi 17 moottoripyörää, yksi maastohenkilöauto, viisi pakettiautoa, seitsemän kuorma-autoa, kolme erikoisajoneuvoa, 14 pyörätraktoria ja 57 polkupyörää.

Jalkaväkiprikaati-62[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Jalkaväkiprikaati-53[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäriprikaatin ja valmiusyhtymän viestikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla laitteiden digitalisoiduttua sähkötyskoulutus ja sanomakoulutus menettivät merkityksensä, kun radioihin kyettiin liittämään sanomalaite, joka lähetti viestin purskelähetyksenä salattuna. 2000-luvulla radiossa itsessään on sekä salaus että taajuushyppely.

Organisatorisesti uusissa organisaatioissa ei prikaatin viestikomppania ole enää suoraan prikaatin alainen, vaan kuuluu esikunta- ja viestipataljoonaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]