Vierasmaalisääntö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vierasmaali on jalkapallossa ja muissa urheilulajeissa oleva sääntö, jota käytetään ottelusarjoissa, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti ns. osaotteluissa.

Sääntöä käytetään, kun ottelusarja on tasan kummankin osaottelun jälkeen. Silloin voittava joukkue on se, joka on tehnyt enemmän maaleja vieraissa. Mikäli silläkään ei saada eroa joukkueiden välille, pelataan jatkoaika ja mahdollinen rangaistuslaukauskilpailu.

Vierasmaalisääntöä on arvosteltu ajoitellen. Eniten keskustelua vierasmaalisääntö herätti keväällä 2003 kun Milanon seurat AC Milan ja Inter kohtasivat Mestareiden liigan semi-finaaleissa. Ensimmäinen osa San Siro -stadionilla, jossa AC Milan oli merkitty kotijoukkueeksi, päättyi 0-0, ja kun toinen osaottelu samalla fyysisellä stadionilla (nimeltään Stadio Giuseppe Meazza -stadion Interin ollessa kotijoukkue), päättyi 1-1 niin AC Milan eteni finaaleihin vierasmaalisäännön perusteella. 2008-2009 Mestareiden liigan semi-finaaleissa kohtasivat FC Barcelona ja Chelsea FC. ensimmäinen osaottelu päättyi 0-0, ja toinen osaottelu päättyi 1-1, mutta FC Barcelona eteni finaaleihin vierasmaalisäännön perusteella.

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. osaottelu: Joukkue A vs. Joukkue B, tulos 2–1
  • 2. osaottelu: Joukkue B vs. Joukkue A, tulos 1–0
  • Kokonaistulos 2–2, Joukkue B on otteluparin voittaja, koska se teki enemmän maaleja vieraskentällä kuin Joukkue A.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.