Videopelien historia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Videopelien historia kertoo videopelien kehityksestä. Videopelien historia on melko pitkä, sillä ensimmäiset videopelit kehitettiin jo 1950-luvulla.

Sisällysluettelo

Varhaisvaiheet [muokkaa]

Ensimmäiset videopelit [muokkaa]

Spacewar (1962), ensimmäinen peli joka käyttää videografiikkaa.

Ensimmäiset tietokonepelit kehitettiin 1950-luvulla jotka liittyivät tieteelliseen tutkimukseen. Ensimmäiset pelit olivat pääosin ristinollan ja shakin kaltaisia pelejä. Vuonna 1958 Willy Higginbotham kehitti laitteen, jolla kaksi pelaajaa pystyi oskilloskoopin avulla pelaamaan yksinkertaista tenniksen tapaista peliä.

Vuonna 1962 MIT:n oppilaat kehittivät PDP-1-tietokoneelle ensimmäisen todellisen videografiikkaa käyttävän tietokonepelin nimeltään Spacewar, siinä pelaajan ideana oli tuhota toisen pelaajan alus putoamatta itse aurinkoon. Vuonna 1968 videopelikehittäjä Ralph Baer sai valmiiksi prototyyppilaitteiston, jolla pystyi pelaamaan useita erilaisia pelejä, Baer oli yrittänyt ehdottaa kyseisenlaisen laitteen kehittämistä jo 1950-luvulla, mutta hänen ideansa tyrmättiin.

1970-luku [muokkaa]

Gun Fight (1975), ensimmäinen mikroprosessoria hyödyntävä peli.

Vuonna 1971 kehitettiin ensimmäinen kolikoilla toimiva peliautomaatti, joka oli Spacewarista ideansa saanut Computer Space jonka oli kehittänyt Nolan Bushnell ja Ted Badney. Peli ei saanut kuitenkaan suurta menestystä, koska monien mielestä se oli liian vaikea. Vuonna 1972 esiteltiin messuilla Magnavox Odyssey -niminen kotikäyttöinen pelikonsoli, tämän jälkeen Bushnell perusti Atari-peliyhtiön, sillä hän vakuuttui Magnavox Odysseystä ja halusi kehittää sille lisää pelejä. Myöhemmin saman vuoden aikana Atari julkaisi konsolille Pong-videopelin. Pong oli huippumenestys, sillä sitä myytiin kaikenkaikkiaan yhteensä 19 000 kappaletta.

1970-luvun alkupuolella julkaistiin lukuisia kolikko- ja televisiopelejä, mutta ne eivät sisältäneet varsinaista tietotekniikkaa. Vuonna 1975 julkaistiin ensimmäinen peli, Gun Fight, jonka kehityksessä hyödynnettiin mikroprosessoria. Parin vuoden sisällä julkaistiin ensimmäisen konsolisukupolven pelikonsoleita joihin luokittuu Fairchild VES ja Atari 2600. Ensimmäisen sukupolven konsoleille tai peleille ei kuitenkaan syttynyt varsinaista kilpailemista menestyksestä. Vuonna 1977 iski kuitenkin videopelilama, joka aiheutti Fairchild- ja RCA-konsolien valmistuksen lopettamisen. Ainoastaan Atari ja Magnavox pysyivät kotikonsolimarkkinoilla, vaikka ne kärsivätkin menetyksistä. Vuonna 1978 sen jälkeen kun Space Invaders oltiin julkaistu samana vuonna julkaistulle Atari 2600 -konsolille, päättyi videopelilama ja siitä alkoi samalla toinen konsolisukupolvi, joka kesti aina vuoden 1983 videopelilamaan asti.

1980-luku [muokkaa]

Super Mario Bros (1985) on nykypäivänä toiseksi myydyin peli.

1980-luvun vaihteessa myytiin sekä pelikonsoleita että kotitietokoneita, jotka kilpailivat pääosin samoista markkinoista. Kotikoneiden ansiosta pelinkehittäjien määrä lisääntyi, sillä sen myötä ihan kuka tahansa ohjelmointiin perehtynyt pystyi luomaan omia videopelejä. Monien yksinäisten harrastajien kehittämistä peleistä tuli suuria menestyksiä. 1980-luvun alkupuolen tunnetuimpiin peleihin luokittu Pac-Man, joka oli ensimmäinen koskaan kehitetty sokkelovideopeli, siinä pelaajan täytyi kerätä pisteitä syömällä niitä Pac-Man hahmolla, mutta jos hahmo osui johonkin muutamista ympäri kenttää menevistä vihollisista, hänen peli loppui. Vuonna 1984 neuvostoliittolainen Aleksei Pazitnov kehitti Tetris-videopelin, jossa pelaajan täytyy yhdistää mahdollisimman tiuhaan toisiinsa eri värisiä ylhäältä putoavia palikkayhdistelmiä, pelistä on tullut nykypäivänä niin suosittu että siitä on kehitetty eri alustoille erilaisia versioita kuten Tetris DS Nintendo DS:lle. 1980-luvun alku oli myös ensimmäisen persoonan ammuntapelien tulon aikaa, sillä silloin julkaistiin koko ensimmäisen persoonan ammuntapelilajityypin ensimmäiseksi peliksi Battlezone jossa täytyy tuhota vihollisten panssarivaunuja, Battlezone on myös ensimmäinen kolmiulotteista vektorigrafiikkaa käyttävä peli.

1980-luvun alkupuoli oli toisen konsolisukupolven aikaa, tällä sukupolvella ei kuitenkaan syttynyt ensimmäisen sukupolven tapaan mitään varsinaista sotaa, toinen konsolisukupolvi päättyi jo vuonna 1983, sillä silloin iski uusi videopelilama vuoden 1977 laman jälkeen, se aiheutti enemmän menetyksiä ja se oli videopeliteollisuuden romahdus. Ensimmäinen nykypäivänäkin erittäin tunnettu videopeli julkaistiin vuonna 1985 joka on Nintendon kehittämä Super Mario Bros., se on tähän mennessä toiseksi myydyin peli koko maailmassa, sillä sitä on myyty yhteensä 40 miljoonaa kappaletta, Super Mario Brosin ohella julkaistiin myös Duck Hunt -ammuntapeli, tämä ei kuitenkaan ole saavuttanut niin suurta suosiota. Super Mario Bros teki samalla vuonna 1983 alkaneelle videopelilamalle lopun.

Super Mario Bros -pelin yhteydessä julkaistiin Nintendo Entertainment System -pelikonsoli josta alkoi kolmas sukupolvi. Super Mario Brosille julkaistiin seuraavien vuosien aikana lukuisia jatko-osia joihin luokittuu Super Mario Bros. 2, joka julkaistiin vuonna 1988 ja Super Mario Bros. 3 joka julkaistiin myös vuonna 1988. 1980-luvun loppu oli käsikonsoleiden lisääntymisen alkamisen aikaa, sillä muun muassa vuonna 1989 Nintendo julkaisi Gameboy-käsikonsolin jonka ensimmäisiin peleihin luokittuu puolestaan muun muassa Super Mario Land.

Kasvava ala [muokkaa]

1990-luku [muokkaa]

Spyro the Dragon (1998) oli yksi niistä ensimmäisistä peleistä, jossa näki kunnon 3D-tekniikan.

1990-luvun alussa alkoi tulemaan entistä enemmän uusia pelejä ja videopeliteollisuuskin oli muuttunut yksittäisistä tekijöistä satoja työntekijöitä työllistäviksi pelitaloiksi, 1990-luvulla merkittävä asia johon monet videopelifirmat tähtäsivät oli 3D-tekniikkaan siirtyminen. 1990-luvun alussa tuli lisää lukuisia nykypäivänäkin tunnettuja maskotteja, sillä muun muassa vuonna 1991 Segan kehittämä tuttu vauhtisiili, Sonic the Hedgehog, sai ensimmäisen samannimisen pelinsä samana vuonna julkaistulle Sega Mega Drive -pelikonsolille, joka oli aikamoinen kilpailija Nintendoa vastaan. Sonic the Hedgehog menestyi kaupallisesti erittäin hyvin, sillä sitä on myyty yhteensä 15 miljoonaa kappaletta joka tekee siitä Sega Genesiksen myydyimmän pelin.[1] Vuonna 1992 Nintendo julkaisi Super Nintendo Entertainment System -konsolin jolle puolestaan julkaistiin sen elinkaaren alussa nykypäivänä seitsemänteen osaan ulottuneen Mario Kart -pelisarjan ensimmäinen peli, Super Mario Kart. Vuonna 1992 tuli taas lisää ensimmäisen persoonan ammuntapelejä jolloin julkaistiin Wolfenstein 3D ja siitä vuotta myöhemmin julkaistiin Doom, joka on nykypäivänä yksi merkittävimmistä ja suosituimmista lajityypin edustajista.

Vuonna 1994 Sony julkaisi ensimmäisen pelikonsolinsa, PlayStationin jolle alkoi myös tulla lukuisten eri hahmojen pelejä kuten vuonna 1995 kyseisellä alustalla sarjansa aloitti Rayman-niminen hahmo samannimisellä pelillään ja sen perään puolestaan aloitti muun muassa Crash Bandicoot vuonna 1996 ja Spyro vuonna 1998. PlayStationista alkoi myös 3D-pelien aikakausi ja se aloitti puolestaan viidennen sukupolven. Vuonna 1995 Sega julkaisi Sega Saturn -pelikonsolin, jolle julkaistut pelit tosin koituivat heikoksi menestykseksi, kuten Sonic 3D: Flickies’ Island jota haukuttiin sen hitaudesta ja sen helppoudesta.[2] Nintendo julkaisi vuonna 1996 kolmannen konsolinsa, Nintendo 64:n, se tosin ei saanut niin suurta suosiota, koska se käytti vielä pelikasetteja toisin kuin muut alustat jotka olivat siirtyneet jo CD-levyjen käyttöön, koko konsolin suosituimmaksi peliksi tuli Super Mario 64 jota myytiin kuitenkin seitsemän miljoonaa kappaletta.

1990-luvun lopulla ei julkaistu vuonna 1998 Segan julkaisemaa Sega Dreamcastiä lukuunottamatta uusia pelikonsoleita, vaan pääosin kehitettiin jatko-osia kuten Crash Bandicoot 2: Cortex Strikes Back ja Spyro 2: Gateway to Glimmer. Sega Dreamcast aloitti kuudennen konsolisukupolven. Seuraavan vuosikymmenen lähestyminen toi mukanaan hyvän videopelien menestymisen IT-kuplan vaikutuksesta. Ennen vuosikymmenen päättymistä julkaistiin vuonna 1999 Segan Dreamcastille Sonic Adventure joka sai erittäin paljon kehuja lukuisten huonojen menestymisvuosien jälkeen, samana vuonna monet muutkin pelisarjat saivat jatko-osan, kuten esimerkiksi Raymanille kehitettiin jatko-osaksi Rayman 2: The Great Escape, kyseinen peli sai paljon kehuja muun muassa sen musiikeista, Mario Party -pelisarjan vuonna 1998 julkaistu ensimmäinen peli, Mario Party sai jatko-osan, Mario Party 2:n joka sai tämänhetkisistä Mario Partyista toiseksi parhaimmat arvosanat ykkösosan jälkeen, samana vuonna Crash Bandicoot sai ensimmäisen ajopelinsä nimeltään Crash Team Racing.

2000-luku [muokkaa]

Call of Duty 4: Modern Warfare (2007) on yksi niistä peleistä jossa maisemat ja grafiikat on kehitetty yksityiskohtaisemmiksi.

2000-luvun alussa julkaistiin jo melkein heti uusia pelejä ja konsoleita, sillä Sony julkaisi heti ensimmäisenä vuotena PlayStation 2:n, konsoli ei tosin myynyt kovin hyvin ensi alkuun, sillä sen myyntiä rajoittivat lukuisat valmistusviiveet,[3] PlayStation 2-konsolin ensimmäisiin peleihin luokittuu muun muassa Aku Ankka: Universumin sankari. Vuonna 2000 alkoi myös tulla todellisen elämän elämiseen perustuvia pelejä, sillä silloin alkunsa sai The Sims -pelisarja samannimisellä pelillään, kyseinen sarja on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Microsoft Windowsille julkaistuista pelisarjoista.

Vuonna 2001 Sega lopetti Dreamcastin kehittämisen kokonaan sen huonon menestyksen takia ja sanoi lopettavansa kokonaan konsoleiden kehittämisen, Sega kehitti samana vuonna vielä viimeisen omalle konsolilleen julkaistun Sonic-pelin, Sonic Adventure 2:n ja samana vuonna Microsoft julkaisi ensimmäisen konsolinsa, Xboxin joka ei kuitenkaan menestynyt kovin hyvin. Vuonna 2002 Nintendo julkaisi oman kuudennen sukupolven konsolinsa, Nintendo GameCuben joka oli Nintendon ensimmäinen konsoli joka hyödynsi levytekniikkaa, mutta toisin kuin muut sen ajan konsolit, sillä ei voinut katsoa elokuvia, koska se käytti liian pieniä levyjä. Ennen vuosikymmenen puoltaväliä muutamat pelisarjat saivat alkunsa kuten Battlefield vuonna 2002 Battlefield 1942:lla ja Call of Duty vuonna 2003 samannimisellä pelillä.

Nintendo GameCuben ensimmäisiin peleihin luokittuu muun muassa Luigi’s Mansion, jossa Marion veli, Luigi, saa ensimmäistä kertaa pääroolin. Nintendo GameCuben ensimmäisen osapuolen pelit saivat suurta menestystä ja suosiota, sillä muun muassa vuonna 2002 julkaistu Mario Party 4 ja vuonna 2003 julkaistu Mario Party 5 tulivat osaksi Nintendon Player’s Choice -kokoelmaa, johon luokiteltiin kaikki ne GameCube-pelit jotka olivat ylittäneet miljoonan myyntirajan. Vuonna 2004 Nintendo julkaisi kosketusnäytön sisältävän kaksinäyttöisen Nintendo DS -konsolin josta tuli suuri menestys, sillä mmuun muassa Euroopassa sitä oltiin myyty 21. marraskuuta 2006 mennessä yhteensä seitsemän miljoonaa kappaletta,[4] sen menestyneimpiin peleihin kuuluu muun muassa New Super Mario Bros. ja Nintendogs.[5] Samana vuonna julkaistiin myös PlayStation Portable, josta puolestaan alkoi käsikonsolien varsinainen menestystaistelu, PSP:n ensimmäisiin peleihin kuuluu muun muassa Ridge Racer.

Vuonna 2005 Microsoft aloitti seitsemännen sukupolven Xbox 360 -konsolilla, joka on tänä päivänä toiseksi myydyin konsoli saman sukupolven konsoleista, sen tunnettuja pelejä ovat muun muassa Halo 3, Banjo-Kazooie: Nuts & Bolts ja Forza Motorsport 3. Vuonna 2006 alettiin hyödyntää liiketunnistusta, sillä silloin Nintendo julkaisi oman Wii-konsolinsa joka sai palkintoja monista erikoisista ominaisuuksistaan, mutta sitä kuitenkin kritisoitiin muun muassa siitä kun se ei sisällä HD-tekniikkaa jonka myötä sillä ei voi katsoa elokuvia ja sille ei voi kehittää sitä tekniikkaa sisältäviä pelejä. Wii-konsolin julkaisupeleihin luokittuu muun muassa Wii Sports, joka on nykypäivänä maailman menestynein peli, samana vuonna Sony toi markkinoille PlayStation 3:n joka tosin ei ole ollut mikään kovin hyvä menestys. PlayStation 3:n menestyneimpiin ja suosituimpiin peleihin kuuluu Vuoden 2008 parhaaksi peliksi valittu LittleBigPlanet. Vuonna 2007, pitkäaikaiset markkinakilpailijat, Nintendo ja Sega, aloittivat tekemään yhteistyötä kehittämällä Mario & Sonic at the Olympic Games -nimistä urheilupeliä, joka sijoittuu Pekingin olympialaisiin ja se koitui niin suureksi menestykseksi että sarjaa on jatkettu nykypäivänä jo kolmanteen osaan asti.

2000-luvun loppu meni pääosin uusia pelien jatko-osia kehitellessä, jolloin julkaistiin muun muassa Sonic Unleashed, josta tuli Segan historian kolmanneksi myydyin peli, Tekken-sarjan kuudes osa Tekken 6, Call of Duty: Modern Warfare 2, New Super Mario Bros. Wii ja Mario & Sonic at the Olympic Winter Games, joka sijoittuu Vancouverin talviolympialaisiin ja on jatkoa kaksi vuotta aiemmin julkaistulle Mario & Sonic at the Olympic Gamesille. 2000-luvun loppupuolen vuosista vuosi 2008 oli erittäin hyvä videopelivuosi, sillä esimerkiksi Gamereactorin toimittajat sanoivat että vuosi 2008 oli ”paras pelivuosi ikinä!”[6] Hyvän videopelivuoden näki siinäkin että lähes kaikilta videopelien kehittäjiltä tuli sinä vuonna jossain vaiheessa uusi peli. Vuonna 2008 julkaistiin myös ensimmäinen elämän ja maailman kehittämiseen perustuva peli, Spore.

2000-luvulla varsinkin liiketunnistuksen tulon myötä monet pelit kuten ajopelit alkoivat muokkautumaan entistä aidommiksi muistuttamaan entistä enemmän oikean elämän välineitä. Vuonna 2007 Nintendo esitteli ja julkaisi ensimmäisen merkittävän laitteen, jolla pystyi harjoittelemaan lukuisia aktiviteetteja samalla tavalla kuten niitä tehdään ilman laitettakin, tämä laite oli Wii Balance Board jonka yhteydessä julkaistiin sen ensimmäiseksi peliksi Wii Fit, Wii Fit oli niin suosittu ja liikkumaan pistävä, että sille julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin jatko-osa, Wii Fit Plus. Wii Balance Boardin tulon jälkeen alkoi tulemaan varsinkin Wii-konsolille lisää lukuisia todellisia esineitä muistuttavia peliohjaimia joihin luokittuu muun muassa Wii Zapper -pistooli, joka helpottaa ohjaimilla ampumista ja saa aikaan todellisen ampumisen tunnelman ja sen lisäksi Wiille kehitettiin alunperin Mario Kart Wii -peliä varten Wii Wheel -ratti, joka saa puolestaan ajamisen tuntumaan entistä aidommalta. Ennen Wiin langattomia välineitäkin oli jo julkaistu kuitenkin lukuisia erikoisvälineitä, kuten PlayStation 2:n lukuisia ajopelejä varten oltiin julkaistu pöydälle pistettäviä ratteja, jotka tosin eivät olleet niin helppokäyttöisiä kuin myöhemmin tulleet langattoman teknologian välineet. 2000-luvun alussa tuli myös pikkuhiljaa lukuisia kitaransoittopelejä, joissa soitettiin oikean sähkökitaran näköistä kitaraohjainta, tunnetuin tällaisia kitaraohjaimia käyttävä pelisarja on Guitar Hero, josta on tuotettu jopa Nintendo DS -käsikonsolille omanlainen versio sekä pelistä että kitaraohjaimesta. PlayStation 2 hyödynsi sen elinkaaren alussa jo liiketunnistustekniikkaa EyeToy-nimisellä liikkeitä vastaanottavalla kameralla, mutta sen pelit eivät olleet täysin liiketunnistusta hyödyntäviä toisin kuin 2010-luvulla Xbox 360:lle julkaistun Kinect-sensorin pelit.

Modernit videopelit [muokkaa]

Kinect Sports: Season Two (2011), peli, joka sisältää moderneinta liiketunnistustekniikkaa.

2010-luku alkoi juhlallisissa tunnelmissa, sillä erittäin tunnettu putkimies nimeltään Mario täytti vuonna 2010 25 vuotta jonka kunniaksi samana vuonna julkaistiin kokoelmapeli Super Mario All-Stars joka sisältää Super Mario Bros -pelin Wiille ja CD-levyn jossa on erilaisia musiikkikappaleita lukuisista Mario-peleistä vuosien varrelta ja vuotta myöhemmin vauhtisiilinä tunnettu Sonic the Hedgehog täytti 20 vuotta jonka kunniaksi sille julkaistiin juhlapeliksi Sonic Generations joka sisältää erilaisia tasoja melkein kaikista Sonic-pelisarjan pääpeleistä, juhlapelien lisäksi monille sarjoille julkaistiin 2010-luvun alussa lähinnä aiempina vuosikymmeninä aloitetuille sarjoille jatko-osia joihin kuuluu muun muassa vuonna 2010 julkaistut Sonic Colors ja Super Mario Galaxy 2 joista molemmat saivat erittäin positiivisia vastaanottoja.

2010-luku oli liiketunnistinteknologian lisääntymisen ja kehittymisen aikaa, sillä Sony julkaisi alkuvuodesta 2010 PlayStation 3:lle lisävarusteeksi oman liiketunnistusta hyödyntävän laitteiston, PlayStation Moven. Tunnettuja PlayStation Move -pelejä ovat muun muassa PlayStation Move Heroes ja PlayStation Move Ape Escape, myöhemmin loppuvuodesta Microsoft puolestaan toi markkinoille oman liiketunnistinta hyödyntävän lisävarusteen Xbox 360 -konsolilleen, Kinectin, se on ensimmäinen järjestelmä, jossa pelataan täysin ihmisen liikkein ilman mitään ohjaimia. Vuonna 2011 julkaistiin ensimmäinen peli, joka käyttää hahmojen teleporttausta, se on nimeltään Skylanders: Spyro’s Adventure, siinä pelaaja voi laittaa Portal of Power nimiselle portaalille sen hahmoa esittävän figuurin, jolla hän haluaa pelata, samana vuonna julkaistiin myös Mario & Sonic -pelisarjan kolmas osa, Mario & Sonic at the London 2012 Olympic Games.

Kinectin tunnettuja pelejä ovat muun muassa Kinectimals, Kinect Sports ja Sonic Free Riders. Vuoden 2011 E3-messuilla Nintendo näytteli oman Wii U -konsolinsa, joka tullaan julkaisemaan marraskuussa 2012, kyseinen konsoli tulee aloittamaan kahdeksannen sukupolven ja se on Nintendon ensimmäinen konsoli, joka käyttää HD-tekniikkaa, yhdeksi sen ensimmäisistä peleistä on vahvistettu New Super Mario Bros. U. Vuonna 2011 ilmestyi Sonyn kehittämä PlayStation Vita, joka on seuraaja PlayStation Portablelle ja sen ensimmäisiin peleihin kuuluu muun muassa Final Fantasy X. Samana vuonna Nintendo julkaisi oman Nintendo 3DS -konsolin, joka on ensimmäinen käsikonsoli joka hyödyntää 3D-tekniikkaa ja on ensimmäinen konsoli, jonka peleissä ei tarvita 3D-laseja nähdäkseen kolmiulotteisuuden täysin aitona. Sen ensimmäisiin peleihin kuuluu muun muassa Rayman 3D, Super Mario 3D Land ja Mario Kart 7.

Lajityyppien ensimmäiset edustajat [muokkaa]

Tässä listassa näkyy lukuisten lajityyppien ensimmäisiä pelejä.

  • Beat ’em up: Karateka (1984), sisälsi sidescrolling tyylisiä beat ’em uppeja yksinkertaisella pelattavuudella ja muutamilla vihollisilla.
  • Konsoliroolipelit: Dragon Warrior (1986), sen kehitti Yuji Horii ja se oli yksi ensimmäisimmistä roolipeleistä. Sen anime-tyylisten grafiikoiden ansiosta Dragon Quest sai jonkun ajan päästä oman roolipelinsä.
  • Hack and slash: Golden Axe (1988) luokiteltiin hack and slash peliksi samantyylisen toiminnan takia ja kyseinen peli sisälsi myös yhteistyömoodin.[9]
  • Tasohyppely: Space Panic (1980), ensimmäinen tasohyppelypeli, jossa täytyi kiivetä tikkaita pitkin eri tasoille ja tutkia paikkoja eri tasoilla olleista ovista.[11]
  • Sokkelopeli: Pac-Man (1980) oli ensimmäinen laajalle levinnyt suurta suosiota saanut peli.
  • Ajopeli: Turbo (1981), Segan kehittämä ensimmäinen ajopeli joka on kuvattu kolmannen persoonan näkökulmasta.
  • Hiiviskelypeli: 005 (1981), Segan arcadepeli oli yksi ensimmäisistä esimerkillisistä hiiviskelyyn painottuvista peleistä.[17]
  • Simulaatiopeli: Battlezone (1980) käytti tukirunkoista vectorigrafiikkaa luodakseen ensimmäisen todellisen kolmiulotteisen pelimaailman.
  • Visual novel: Portopia Renzoku Satsujin Jiken (1983) oli Yuji Horiin kehittämä visuaalinen novellipeli ja yksi ensimmäisistä japanilaisista graafisista seikkailupeleistä. Se on kuvattu ensimmäisen persoonan kuvakulmasta.

Lähteet [muokkaa]