Video 2000
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Video 2000 (lyh. V2000, tunnetaan myös nimellä Video Compact Cassette eli VCC) oli kuluttajille tarkoitettu videonauhurijärjestelmä ja videonauhastandardi, jonka Philips ja Grundig kehittivät kilpailemaan JVC:n VHS-järjestelmän ja Sonyn Betamax-järjestelmän kanssa. Järjestelmä tuli markkinoille vuonna 1979 ja sen markkinointi lopetettiin 1988.
Vuonna 1984 Philips tunnusti eräällä tavalla tappionsa alkaessaan valmistaa myös VHS-nauhureita. Siinä yhteydessä yhtiö lupasi jatkaa Video 2000 -tekniikan valmistusta 1980-luvun loppuun,[1] mikä ei aivan toteutunut.
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video 2000 oli aikaansa edellä ja monissa teknisissä ominaisuuksissa se oli VHS:ää ja Betamaxia parempi.
- V2000 käytti kääntökasettia jolloin yhdelle kasetille pystyi nauhoittamaan kumpaankin suuntaan. Yhden puolen tallennuskapasiteetti oli neljä tuntia, joten yhteensä nauhalle pystyi tallentamaan kahdeksan tuntia videota.
- V2000 pystyi tallentamaan dataraidan videonraidan oheen.
- Nauhureissa oli edistyksellinen kohinan, eli nauhasta johtuva suhinan vaimennus.
- V2000-nauhuri pystyi kelaamaan nauhan haluttuun kohtaan, kun nauhuriin syötettiin kohdan aika.
- Dynaamisen raidanseurannan (Dynamic Track Following, DTF) ansiosta V2000 ei tarvinnut lainkaan kuvankohdistus- eli tracking-säätöä; vanhoissa VHS-nauhureissa kuvankohdistus oli säädettävä käsin, uusissa säätö tapahtuu automaattisesti. Dynaamisen raidanseurannan ansiosta kohdistus ei mennyt pieleen kuvallisessa pikakelauksessakaan. Tähän Betamax ja VHS eivät koskaan pystyneet vastaamaan.
Video 2000 ja videokasettiformaattisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Philips julkaisi ensimmäisen V2000-videonauhurin, VR2000:n vuonna 1979. V2000-nauhureita valmistivat Philipsin lisäksi Grundig ja Bang & Olufsen. Vuosi 1985 oli jo Video 2000:n lopun alkua: Philips alkoi tuolloin valmistaa kilpailevan formaatin mukaisia VHS-nauhureita V2000-nauhureiden ohella. Video 2000:sta tuli formaattisodan ensimmäinen häviäjä, kun V2000-nauhureiden valmistus loppui 1988. Betamax seurasi pian perässä, ja VHS:stä tuli kotivideomarkkinoiden de facto -standardi.
V2000:n epäonnistuminen saattoi johtua osittain sen myöhäisestä markkinoilletulosta. Markkinoilletuloa olivat hidastaneet DTF-järjestelmän kehitystyössä ilmenneet ongelmat. V2000:lla olikin teknisen etumatkansa ohella myös varsinkin markkinatilanteeseen liittyviä heikkouksia VHS:ään ja Betamaxiin verrattuna. Philipsin aiemman kasettiformaatin, VCR:n, heikko tahdistuvuus ehkä myös vaikutti asiaan vaikka kuva niissä olikin hyvä kunhan se vakavoitui.
- Betamax-videokamerat saapuivat kauppoihin ensimmäisenä.
- VHS:ää ja Betamaxia markkinoitiin ympäri maailmaa. V2000:ta markkinoitiin pääasiassa vain Euroopassa.
- VHS ja Betamax olivat jo vakiinnuttaneet paikkansa markkinoilla ja niille oli saatavilla valmiita nauhoitteita.
- VHS- ja Betamax-nauhurit olivat luotettavampia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Raivio, Jyri: V2000 jäämässä hopeatilalle: Philips alkaa valmistaa myös VHS-videolaitteita. Helsingin Sanomat, 15.12.1983, s. 42. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 15.10.2020.