Video 2000

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Philips VR2020 oli ensimmäisiä markkinoille tulleita Video 2000 -nauhureita.

Video 2000 (lyh. V2000, tunnetaan myös nimellä Video Compact Cassette eli VCC) oli kuluttajille tarkoitettu videonauhurijärjestelmä ja videonauhastandardi, jonka Philips ja Grundig kehittivät kilpailemaan JVC:n VHS-järjestelmän ja Sonyn Betamax-järjestelmän kanssa. Järjestelmä tuli markkinoille vuonna 1979 ja sen markkinointi lopetettiin 1988.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video 2000 oli aikaansa edellä ja monissa teknisissä ominaisuuksissa se oli VHS:ää ja Betamaxia parempi.

  • V2000 käytti kääntökasettia jolloin yhdelle kasetille pystyi nauhoittamaan kumpaankin suuntaan. Yhden puolen tallennuskapasiteetti oli neljä tuntia, joten yhteensä nauhalle pystyi tallentamaan kahdeksan tuntia videota.
  • V2000 pystyi tallentamaan dataraidan videonraidan oheen.
  • Nauhureissa oli edistyksellinen kohinan, eli nauhasta johtuva suhinan vaimennus.
  • V2000-nauhuri pystyi kelaamaan nauhan haluttuun kohtaan, kun nauhuriin syötettiin kohdan aika.
  • Dynaamisen raidanseurannan (Dynamic Track Following, DTF) ansiosta V2000 ei tarvinnut lainkaan kuvankohdistus- eli tracking-säätöä; vanhoissa VHS-nauhureissa kuvankohdistus oli säädettävä käsin, uusissa säätö tapahtuu automaattisesti. Dynaamisen raidanseurannan ansiosta kohdistus ei mennyt pieleen kuvallisessa pikakelauksessakaan. Tähän Betamax ja VHS eivät koskaan pystyneet vastaamaan.

Video 2000 ja videokasettiformaattisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Philips julkaisi ensimmäisen V2000-videonauhurin, VR2000:n vuonna 1979. V2000-nauhureita valmistivat Philipsin lisäksi Grundig ja Bang & Olufsen. Vuosi 1985 oli jo Video 2000:n lopun alkua: Philips alkoi tuolloin valmistaa kilpailevan formaatin mukaisia VHS-nauhureita V2000-nauhureiden ohella. Video 2000:sta tuli formaattisodan ensimmäinen häviäjä, kun V2000-nauhureiden valmistus loppui 1988. Betamax seurasi pian perässä, ja VHS:stä tuli kotivideomarkkinoiden de facto -standardi.

V2000:n epäonnistuminen saattoi johtua osittain sen myöhäisestä markkinoilletulosta. Markkinoilletuloa olivat hidastaneet DTF-järjestelmän kehitystyössä ilmenneet ongelmat. V2000:lla olikin teknisen etumatkansa ohella myös varsinkin markkinatilanteeseen liityviä heikkouksia VHS:ään ja Betamaxiin verrattuna. Philipsin aiemman kasettiformaatin, VCR:n, heikko tahdistuvuus ehkä myös vaikutti asiaan vaikka kuva niissä olikin hyvä kunhan se vakavoitui.

  • Betamax-videokamerat saapuivat kauppoihin ensimmäisenä.
  • VHS:ää ja Betamaxia markkinoitiin ympäri maailmaa. V2000:ta markkinoitiin pääasiassa vain Euroopassa.
  • VHS ja Betamax olivat jo vakiinnuttaneet paikkansa markkinoilla ja niille oli saatavilla valmiita nauhoitteita.
  • VHS- ja Betamax-nauhurit olivat luotettavampia.