Vicente Saldivar
| Vicente Saldivar | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Vicente Saldivar |
| Syntynyt | 5. maaliskuuta 1943 México |
| Kuollut | 18. heinäkuuta 1985 |
| Kansalaisuus | Meksiko |
| Nyrkkeilijä | |
| Lempinimi | El Zurdo de Oro |
| Pituus | 160 cm |
| Paino | 57 kg |
| Painoluokka | höyhensarja |
| Kätisyys | vasenkätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 40 |
| Voitot | 37 |
| – tyrmäysvoitot | 26 |
| Tappiot | 3 |
| Ratkaisemattomat | 0 |
Vicente Saldivar (5. maaliskuuta 1943 – 18. heinäkuuta 1985) oli meksikolainen nyrkkeilijä ja ammattilaisten höyhensarjan kaksinkertainen maailmanmestari.
Saldivar aloitti ammattilaisuransa vuonna 1961. 8. helmikuuta 1964 hän voitti Meksikon höyhensarjan mestaruuden tyrmättyään Juan Ramirezin toisessa erässä. Hän puolusti mestaruuttaan menetyksekkäästi Eduardo Guerreroa vastaan, ja seuraavassa ottelussaan saman vuoden kesäkuun 1. päivä hän saavutti ensimmäisen voittonsa kovemman luokan vastustajasta, kun hän voitti tulevan kevyen sarjan mestarin Ismael Lagunan.
26. syyskuuta 1964 Saldivar kohtasi WBC- ja WBA-liittojen tunnustamassa höyhensarjan maailmanmestaruusottelussa mestaruuttaan puolustaneen kuubalaisen Sugar Ramosin. Ottelu päättyi Saldivarin voittoon tyrmäyksellä 14. erässä. Mestaruus säilyi Saldivarilla neljän vuoden ajan hänen puolustettuaan titteliään, vielä joulukuussa välissä puolustettuaan Meksikon-mestaruuttaan Delfino Rosalesia vastaan, Raul Rojasia, Howard Winstonea, Floyd Robertsonia, kahdesti Mitsunori Seki, uudelleen Winstonea vastaan kahdesti peräkkäin, kunnes hän ilmoitti jälkimmäisen 14. lokakuuta 1967 käydyn ottelun jälkeen lopettavansa uransa. Noin vuosi tämän jälkeen Winstone sai tittelin itselleen.
18. heinäkuuta 1969, 21 kuukautta lopettamisilmoituksensa jälkeen, Saldivar teki paluun nyrkkeilykehiin ja voitti 10-eräisessä kamppailussa kaikin tuomariäänin toisen entisen mestarin Jose Legran. Seuraavassa ottelussaan 9. toukokuuta 1970 hän otteli WBC-liiton höyhensarjan maailmanmestaruusottelussa tuolloista puolustanutta mestaria Johnny Famechonia vastaan ja otti mestaruuden jälleen itselleen. Tällä kertaa Saldivarin valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän menetti tittelin heti ensimmäisessä puolustusottelussaan saman vuoden joulukuussa Kuniaki Shibatalle.
Shibatalle kärsityn tappion jälkeen Saldivar otteli vielä seuraavan vuoden heinäkuussa Frankie Crawfordia vastaan 10-eräisen ottelun, jonka hän voitti kaikin tuomariäänin, ja palasi kehiin vielä 30-vuotiaana vuoden 1973 lokakuussa Brasiliassa käytyyn WBC:n MM-otteluun entistä kääpiösarjan mestaria Eder Jofrea vastaan, joka tyrmäsi hänet neljännessä erässä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ammattilaisottelutilastot BoxRec-tietokannassa
- IBHOF / Vicente Saldivar (Arkistoitu – Internet Archive)