Suolahappo

Suolahappo
Tunnisteet
CAS-numero	7647-01-0
Ominaisuudet
Molekyylikaava	HCl
Moolimassa	36,46 g/mol
Ulkomuoto	kirkas väritön-vaaleankeltainen neste
Sulamispiste	-114 °C (puhdas) −26 °C (247 K) (38 % liuos)
Kiehumispiste	-85 °C (puhdas) 110 °C (383 K) (20,2 % liuos) 48 °C (321 K) (38 % liuos)
Tiheys	1,18 g/cm3 (37 % liuos)
Liukoisuus veteen	72 g / 100 ml (20°C)

Suolahappo (vetykloridihappo, kloorivetyhappo) on vahva happo, joka on vetykloridin (HCl) vesiliuos. Se on voimakkaasti syövyttävää ja sitä löytyy luonnostaan mahanesteestä.

Ammoniakkia kaadetaan suolahappoon, emäksen ja hapon kohdatessa tapahtuu neutraloitumista. Syntyy salmiakkia (NH₄Cl.)

Vetykloridi on pistävänhajuinen kaasu (kiehumispiste –85 °C), joka liukenee runsaasti veteen (725 g/l, 20 °C). Muita synonyymejä ovat vetykloridihappo ja kloorivetyhappo.

Vetykloridia voidaan valmistaa laboratoriossa muun muassa ruokasuolasta (NaCl) ja väkevästä rikkihaposta (H₂SO₄). Kun vetykloridimolekyyli joutuu veteen (H₂O), se jakaantuu ioneiksi. Se hajoaa vetyioniksi H⁺ ja kloridi-ioniksi Cl^-. Vetyioni liittyy vesimolekyyliin jolloin muodostuu oksoniumioni H₃O⁺.

Suolahapon suolat ovat nimeltään klorideja. Esimerkiksi ruokasuola NaCl, natriumkloridi, on suolahapon natriumsuola. Natriumkloridia käytetään teolliseen suolahapon valmistukseen.

Lähteet

• OVA-ohje: Kloorivety ja suolahappo Työterveyslaitos.

Aiheesta muualla

• Suolahapon kansainvälinen kemikaalikortti
• Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Kloorivety