Västerås
Koordinaatit:
|
|
||
|---|---|---|
 Västeråsin Skrapan. |
||
|
|
||
  Västerås
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio |  Ruotsi |
|
| Lääni | Västmanlandin lääni | |
| Maakunta | Västmanland | |
| Kunta | Västeråsin kunta | |
| Pinta-ala | ||
| – Maa | 52,94 km² | |
| Väkiluku | 110 877 | |
| – Tiheys | 2 094,4 as./km² | |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
|
||
Västerås (suomeksi myös Vesterås tai Vesteroos) on entinen Ruotsin kaupunki ja nykyinen Västeråsin kunnan keskustaajama. Västerås sijaitsee Keski-Ruotsissa Västmanlandin läänissä, ja se kuuluu Västmanlandin maakuntaan. Se sijaitsee Mälaren-järven pohjoisrannalla, noin 100 kilometriä Tukholmasta länteen. Västerås on myös Västmanlandin läänin pääkaupunki. Vuoden 2010 Västeråsin kaupunkitaajamassa oli 110 877 asukasta.[1]
Västerås on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista. Viikingit asuttivat Västeråsia jo ennen vuotta 1000. 1000-luvulla Västerås oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki, ja 1100-luvun puolivälissä kaupungin linnasta tuli piispan asuinpaikka. Seuraavilla vuosisadoilla rakennettiin tuomiokirkko ja luostari. Ensimmäinen kaupungin vaakuna on 1200-luvun lopulta.[2]
Västeråsin linna oli kuninkaallisten asuinpaikkana Kustaa Vaasan ajoilta vuoteen 1638, ja siellä pidettiin Västeråsin valtiopäivät 1527, joissa kirkko määrättiin luopumaan ylimääräisestä omaisuudestaan kruunulle. Myös vuoden 1544 valtiopäivillä tehtiin merkittäviä valtiollisia uudistuksia.
Johannes Rudbeckius rakensi Ruotsin ensimmäisen lukion, Rudbeckianska Gymnasietin, Västeråsiin vuonna 1623.
Västerås on Lahden ystävyyskaupunki.
Sisällysluettelo |
Väestönkehitys [muokkaa]
Kuvia [muokkaa]
-
Kustaa Vaasa vierailee Västeråsissa vuonna 1527.
-
Ilmakuvaa kaupungista.
-
Västeråsin kaupungintalo ja lampi Vasaparkenissa.
-
Kartta Västeråsin keskusta-alueesta.
-
Västeråsin tuomiokirkko.
-
Västeråsin linna.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Historia Om Västerås, kaupungin sivut (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Västeråsin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
| Arboga • Fagersta • Hallstahammar • Kungsör • Köping • Norberg • Sala • Skinnskatteberg • Surahammar • Västerås |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |
| 1. Tukholma* | 1 372 565 | 7. Linköping | 104 232 | 13. Gävle | 71 033 | 19. Växjö | 60 887 | 25. Borlänge | 41 734 |
| 2. Göteborg* | 549 839 | 8. Helsingborg | 97 122 | 14. Borås | 66 273 | 20. Halmstad | 58 577 | 26. Tumba* | 37 852 |
| 3. Malmö* | 280 415 | 9. Jönköping | 89 396 | 15. Eskilstuna | 64 679 | 21. Sundsvall | 50 712 | 27. Upplands Väsby | 37 594 |
| 4. Uppsala | 140 454 | 10. Norrköping | 87 247 | 16. Södertälje | 64 619 | 22. Luulaja | 46 607 | 28. Falun | 37 291 |
| 5. Västerås | 110 877 | 11. Lund | 82 800 | 17. Karlstad | 61 685 | 23. Trollhättan | 46 457 | 29. Kalmar | 36 392 |
| 6. Örebro | 107 038 | 12. Uumaja | 79 594 | 18. Täby* | 61 272 | 24. Östersund* | 44 327 | 30. Kristianstad | 35 711 |
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB) * = taajama kuuluu useaan kuntaan
