Vesisuihkupropulsio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vesisuihkupropulsio on vesikulkuneuvoissa käytettävä voimansiirtotekniikka. Siinä alus etenee vedessä suihkuyksiköstä purkautuvan vesisuihkun työntämänä. Vesisuihku saadaan aikaan joko tunneliin sijoitetulla potkurilla tai turbiinilla. Käyttövoima voidaan saada monentyyppisestä lähteestä, useimmiten se on jonkintyyppinen mäntä- tai suihkumoottori. Vesisuihkupropulsio on vanhin mekanisoitu propulsiojärjestelmä; se patentoitiin Englannissa vuonna 1661 [1].

Vesisuihkupropulsio on nykyään yleisesti käytössä vesiliikenteessä, ja jokamiehen sovellus on lähinnä vapaa-ajan käytössä vesiskootteri. Sotilaskäytössä vesisuihkupropulsiota käytetään esimerkiksi torpedoissa ja ohjusveneissä, kuten suomalaisessa Hamina-luokassa.

Vesisuihkupropulsion etuja verrattuna perinteisiin tekniikoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräs vesisuihkupropulsion toteutustapa
Poliisiveneen vesisuihkupropulsio
  • Liikkuvat osat ovat aluksen rungon sisällä suojassa esimerkiksi kiviltä tai vedestä pelastettavilta ihmisiltä
  • Aluksen ohjattavuus paranee, koska vesisuihku on nopeasti käännettävissä haluttuun suuntaan
  • Vesisuihku voidaan kääntää jarruttamaan aluksen kulkua välittömästi vaikka täydestä vauhdista

Vesisuihkupropulsion huonoja puolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mahdollisesti huonompi hyötysuhde hitaammissa nopeuksissa
  • Kalliimpi rakenne (enemmän osia verrattuna pelkkään moottorin ja potkurin yhdistelmään)
  • Lisääntynyt paino johtuen järjestelmän sisältämästä vedestä
  • Ei toimi kunnolla, jos vesikulkuneuvon kuorma on mitoitettua suurempi (esimerkiksi vesiskootterissa)
  • Järjestelmä voi tukkiutua esimerkiksi levästä
  • Ei sovellu talvimerenkulkuun

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TKK, Johdatus kuljetusvälinetekniikkaan (PDF) (luku 4.4.3) Viitattu 19.7.2010.