Vesileima
Vesileima on kuvio paperissa, joka näkyy erottuvalla tavalla valoa vasten katsottuna. Vesileimatutkimusta kutsutaan filigranologiaksi, joka vakiintui osaksi historian tutkimusta 1900-luvulla, mutta sen juuret yltävät vielä satakunta vuotta kauemmaksi.[1]
Sisällysluettelo |
Valmistus [muokkaa]
Vesileima luodaan jo paperia valmistettaessa siten, että vesileiman muotoinen kuvio puristuu tiukasti paperin valmistuksessa käytettävää massaa vasten. Paperi on siis yleensä vesileiman kohdalta ohuempaa kuin vesileiman ulkopuolella.[2]
Historia [muokkaa]
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomessa piispa Johannes Gezelius vanhempi perusti ensimmäisen paperimyllyn (1667 – 1713) Tomasbölen kylään lähelle Tammisaarta. Tämän paperimyllyn tiedetään käyttäneen vesileimaa, joskin erittäin harvoin.
Filigranologiaa käyttäen suomalaista paperinvalmistusta tutkinut Nils J Lindberg on tehnyt aiheesta väitöskirjan.[3] Väitöskirjassa on paljon piirustuksia vanhoista vesileimoista. Nykyisin on olemassa tietokantoja joista voi halutessaan kaivaa esiin suomalaisten paperimyllyjen vesileimoja, jos vaikka sattuu saamaan käsiinsä oikein vanhan teoksen tai asiakirjan.[4]
Käyttö [muokkaa]
Vesileimalle on käyttöä selvitettäessä paperin alkuperää. Vesileimaa voidaan käyttää esimerkiksi tarvittaessa paperia asiakirjoihin tai painotuotteisiin, joiden väärentäminen pitäisi saada vaikeaksi ja melko suurella varmuudella aidoksi tunnistaminen helpoksi. Tällaisia papereita ovat postimerkki- ja setelipaperi sekä etenkin aiemmin viralliset konekirjoituspaperit.
Väärennetyksi epäiltyä vesileimaa voi testata kostuttamalla paperia väkevällä alkaliliuoksella. Väärennetty vesileima häviää, mutta oikea jää jäljelle.[5]
Papereissa käytetyille vesileimoille on olemassa sähköisiä vastineita: kuva voi olla esimerkiksi kauttaaltaan täynnä osittain läpinäkyviä tekstinpätkiä. Tällaisia, kuten: Näytekuva - käyttö muualla kuin matinhienonettikuvakauppa.fi on kielletty!, voidaan käyttää esimerkiksi verkkokauppojen näytekuviin, jolloin käyttäjän tulee ostaa kyseinen kuva saadakseen vesileimattoman version.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Marko Lamberg: Arvio Nils J Lindbergin väitöskirjasta "Paper Comes to the North: Sources and Trade Routes of Paper in the Baltic Sea Region 1350—1700: A Study Based on Watermark Research." (pdf) Toukokuu 2000. Mirator / Glossa ry.. Viitattu 3.1.2013. (suomeksi)
- ↑ Kuvia vesileiman valmistuksesta
- ↑ Nils J Lindberg, Paper Comes to the North: Sources and Trade Routes of Paper in the Baltic Sea Region 1350—1700: A Study Based on Watermark Research. IPHMonograph Series Vol. 2. Vantaa 1998. 101 sivua + 202 liitesivua.
- ↑ Tietokanta sijaitsee osoitteessa [1]. Vaatii kirjautumisen.
- ↑ Facta 2001 s. 135
