Vesileima
Wikipedia
Vesileima on kuvio paperissa, joka näkyy erottuvalla tavalla valoa vasten katsottuna. Vesileimatutkimusta kutsutaan filigranologiaksi, joka vakiintui osaksi historian tutkimusta 1900-luvussa, mutta sen juuret yltävät vielä satakunta vuotta kauemmaksi.lähde?
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suomessa piispa Johannes Gezelius vanhempi perusti ensimmäisen paperimyllyn (1667 – 1713) Tomasbölen kylään lähelle Tammisaarta. Tämän paperimyllyn tiedetään käyttäneen vesileimaa, joskin erittäin harvoin.
Filigranologiaa käyttäen suomalaista paperinvalmistusta tutkinut Nils J Lindberg on tehnyt aiheesta väitöskirjan.[1] Väitöskirjassa on paljon piirustuksia vanhoista vesileimoista. Nykyisin on olemassa tietokantoja joista voi halutessaan kaivaa esiin suomalaisten paperimyllyjen vesileimoja, jos vaikka sattuu saamaan käsiinsä oikein vanhan teoksen tai asiakirjan.[2]
[muokkaa] Käyttö
Vesileima on oleellinen selvitettäessä paperin alkuperää. Sen avulla voidaan tunnistaa ja todentaa paperin aitous. Tällaisia papereita ovat viralliset konekirjoituspaperit, postimerkit ja setelipaperi.
Vesileimoja seteleissä.[3]
[muokkaa] Valmistus
Vesileima luodaan jo paperia valmistettaessa siten, että vesileiman muotoinen kuvio puristuu tiukasti paperin valmistuksessa käytettävää massaa vasten. Paperi on siis yleensä vesileiman kohdalta ohuempaa kuin vesileiman ulkopuolella.[4]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Nils J Lindberg, Paper Comes to the North: Sources and Trade Routes of Paper in the Baltic Sea Region 1350—1700: A Study Based on Watermark Research. IPHMonograph Series Vol. 2. Vantaa 1998. 101 sivua + 202 liitesivua.
- ↑ Tietokanta sijaitsee osoitteessa [1]. Vaatii kirjautumisen.
- ↑ Euroopan neuvosto
- ↑ Kuvia vesileiman valmistuksesta
