Vesikauris

Wikipedia
Ohjattu sivulta Vesikauriit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesikauris
Uros
Uros
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hirvieläimet Cervidae
Alaheimo: Vesikauriit[2]
Hydropotinae
Trouessart, 1898[3]
Suku: Hydropotes
Swinhoe, 1870
Laji: inermis
Kaksiosainen nimi
Hydropotes inermis
Swinhoe, 1870
Synonyymit

[1]

  • Hydropotes affinis Brooke, 1872
  • Hydropotes argyropus Heude, 1884
  • Hydropotes kreyenbergi Hilzheimer, 1905
Alalajit [4]
  • H. i. inermis
  • H. i. argyropus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vesikauris Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesikauris Commonsissa

Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis)[2] on pienikokoinen hirvieläin, joka esiintyy alkuperäisenä itäisessä Aasiassa - Kiinassa ja Korean niemimaalla.[1] Se on vesikauriiden alaheimon (Hydropotinae) ainoa laji,[2][5] ja jaetaan kahteen alalajiin.[4]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täytetty vesikaurisuros. Huomaa yläleuan pitkät kulmahampaat.

Vesikauriilla ei ole sarvia ja se on siten ainoa hirvieläinlaji, jonka uroksilla ei ole sarvia aseinaan.[2] Niiden sijasta uroksen yläkulmahampaat ovat kehittyneet noin seitsemän senttimetrin pituisiksi torahampaiksi, joita se käyttää tappeluissa muita uroksia vastaan.[2] Hirvieläimistä vesikauriin lisäksi vain muntjakeilla ja tupsuhirvellä on vastaavanlaiset torahampaat.[2] Vesikauriin turkki on väriltään kesällä punaruskea ja talvella himmeän ruskea.[2] Vasoilla on kyljissään vaaleita täpliä.[2] Vahvat takaraajat ovat eturaajoja pidemmät. Korvat ovat lyhyet ja pyöreähköt.

Vesikauriin säkäkorkeus on täysikasvuisella uroksella 52 cm ja naaraalla 48 cm.[2] Uros voi painaa 14 kg, naaras on sitä pari kiloa kevyempi.[2]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesikauriin elinympäristöä ovat suot, ruovikot ja matalaa ruohoa kasvavat alueet.[2] Vesikauris elää pääosan elämästään yksin. Jokaisella uroksella on oma reviirinsä. Lajin tiineysaika kestää keskimäärin 176 vuorokautta, ja vasoja syntyy usein kolme kerrallaan[2].

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesikauriin ternimaitoa käytetään kiinalaisessa lääketieteessä ja sen vuoksi lajia metsästetään Kiinassa. Vesikauriita on istutettu Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.[1]

Vesikauris ei nimestään huolimatta ole sukua kääpiövesikauriille (Hyemoschus aquaticus), joka kuuluu kääpiökauriiden (Tragulidae) heimoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hydropotes inermis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 80–81, 84 ja 88. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  3. ITIS: Hydropotes inermis
  4. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Hydropotes inermis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  5. Subfamily Hydropotinae UltimateUngulate.com

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]