Vesihernekasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesihernekasvit
Genlisea aurea.
Genlisea aurea.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Vesihernekasvit, Lentibulariaceae
Synonyymit
  • Pinguiculaceae Dumortier
  • Utriculariaceae Hoffmannsegg & Link
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vesihernekasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vesihernekasvit Commonsissa

Vesihernekasvit (Lentibulariaceae) on lihansyöjäkasveista koostuva kasviheimo. Sen tunnetuimmat suvut ovat vesiherneet (Utricularia) ja yökönlehdet (Pinguicula).

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkien yleisin väri on keltainen ja se vaihtelee valkoisesta sinipunaiseen.

Vesihernekasvit ovat ruohovartisia, usein lehtiruusukkeita muodostavia hyönteissyöjäkasveja, joilla on limaa ja ruoansulatusentsyymejä erittäviä rauhasia. Lehtiasento on kierteinen; lehdet ovat ehytlaitaisia tai kasvi näyttää lehdettömältä eikä kasvulliset osat ole helposti luokiteltavissa. Kukassa on viisiliuskainen ja säteittäinen tai kaksiliuskainen verhiö, kannuksellinen ja kaksihuulinen teriö ja mettä erittäviä karvoja. Heteitä on kaksi. Siemenaiheet sijaitsevat sikiäimessä vapaassa keski- tai pohjaistukassa; luotti on leveäliuskainen, joskus sensitiivinen.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihernekasveja on kaikkialla maailmassa, mutta pääasiallisesti niitä tavataan trooppisilla alueilla ja lauhkealla vyöhykkeellä.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihernekasvit elävät vedessä tai kosteikkoalueilla.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimossa on kolme sukua ja 330 lajia.[3]

Suvut:[4]

  • Genlisea. 30 lajia; lehdet putkimaisia ja niissä haarukkamaisia ansoja.
  • Pinguicula - yökönlehdet. 80 lajia; lehdet litteitä ja yläpinnaltaan tahmeita.
  • Utricularia - vesiherneet. 220 lajia; lehdellisiä tai lehdettömiä, kummassakin tapauksessa kasvullinen verso vaikeasti tulkittavissa; ansat rakkomaisia, niissä neljä sensitiivistä karvaa, joiden kosketuksesta rakon läppä avautuu.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesihernekasveja istutetaan puutarhoihin, etenkin alppi- ja tropiikkipuutarhoihin. Ne soveltuvat myös käytettäväksi akvaariossa.[5]

Heimoon kuuluvia kasveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001, viittaus 22.1.2015
  2. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/lentibulariaceaemap.gif
  3. Stevens 2001, viittaus 22.1.2015
  4. Stevens 2001, viittaus 22.1.2015
  5. Kallio, Paavo; Rousi, Arne: Kasvien maailma: osa 5, s. 2051-2052. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06363-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]