Vesien saastuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vesien saastumisella tarkoitetaan vesimuodostumien, kuten järvien, jokien, merien tai pohjaveden saastumista. Saastuminen vaikuttaa alueen kasveihin ja eliöihin yleensä haitallisella tavalla.

Veden saastumista tapahtuu kun saasteita päästetään suorasti tai epäsuorasti kulkeutumaan vesimuodostumiin siten, että niistä ei ole poistettu haitallisia yhdisteitä. Kyseessä on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle, sillä noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi, ja noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä, jonka seurauksena joka päivä kuolee noin 6 000 ihmistä.[1]

Kehitysmaiden ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Kehitysmaissa käsittelemättömät ulosteet ja virtsa saastuttavat juomavettä. Ulosteiden mukana vesistöön kulkeutuu suolistobakteereja, jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia. Ripuli on yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa. Seisovissa ja rehevissä pintavesissä esiintyy myös muun muassa koleraa ja malariasääskiä. Vuonna 2000 Afganistanissa ja Etiopiassa puhdasta juomavettä sai vain alle 25 prosenttia väestöstä.[2]

UNICEF on työllään kehitysmaissa todennut, että puhdas vesi, käymälät ja parempi hygienia voisivat vähentää kehitysmaiden ripulitapauksia 45 prosentilla ja yleisen bilhartsia-loisen tartuntoja 77 prosentilla. UNICEF:in projektikouluissa lasten sukkulamatotauti oli vähentynyt 77 prosentilla käymälöiden rakentamisen ja paremman hygienian ansiosta.[3]

Saasteveteen liittyviä terveysriskejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saastuneen veden sairauksia on mahdollista saada aina, kun nielee saastunutta vettä, esimerkiksi uidessa tai juodessa vettä. Tämän lisäksi niitä saattaa saada myös syömällä saastuneita mereneläviä, kuten kaloja tai kotiloita. Joistakin ihmisistä saattaa tulla taudinkantajia, ja he voivat tartuttaa tauteja eteenpäin esimerkiksi ulosteen tai suukontaktin kautta. Monet terveet aikuiset kuitenkin selviävät tautien lievemmistä muodoista, muutaman päivän kestävillä, flunssan kaltaisilla oireilla. Taudit saattavat kuitenkin olla erittäin vaarallisia lapsille, vanhuksille ja ihmisille joilla on heikko immuunijärjestelmä. [3]

Yleisimpiä saastevedestä aiheutuvia tauteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaus Oireita
Virukset, kuten Norovirus ripuli, vatsatauti, hepatiitti, aivokalvontulehdus, keuhkokuume, halvaantuminen, hengitysvaikeudet
Alkueläimet, kuten Cryptosporidium vatsakouristukset, ruansulatusta haittaavat loiset, vaikea ripuli, lavantauti
Bakteerit, kuten Escherichia coli vatsakipu, kolera, ruokamyrkytys, vaikea ripuli, lavantauti
Parasiittimadot anemia, rintakipu, ruoansulatusongelmat, sikarutto, unettomuus, lihassärky, oksentelu

[4]

Veden saastuminen teollisuusmaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkien ja teollisuuden kehitys, maatalous, kaivostoiminta, fossiiliset polttoaineet, vesireittien muuttaminen, eläinten ruokinta ja muu ihmisen toiminta vaikuttaa luonnonvesien laatuun. Esimerkiksi maanviljelyssä ja pihanurmikoilla käytetyt typpeä ja fosforia sisältävät lannoitteet pääsevät helposti sateen tai lumen sulamisen seuraksena vesistöihin. Meriin, järviin ja jokiin levinneet liialliset ravinteet lisäävät runsaasti levien kasvua, josta aiheutuva veden happipitoisuuden väheneminen on johtanut kalakantojen vahvaan heikkenemiseen, esimerkiksi Itämeressä.[5]

Jätevesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitaloudet, ja teollisuuden sekä maanviljelyn harjoittaminen tuottavat jätevettä, joka saattaa aiheuttaa järvien ja jokien saastumista.

Merien roskaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roskien heittäminen mereen voi saada aikaan suuria ongelmia. Jotkut muoviesineet saattavat takertua kiinni merieläimiin, mikä voi johtaa niiden kuolemaan.

Muut vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia kaupungeissa ja teollisuudessa käytettyjä kemikaaleja, kuten lääkkeitä, pesuaineita ja bensiiniä on havaittu puroissa ja pohjavesissä. Vuosikymmeniä kestäneen käytön seurauksena, torjunta-aineet ovat nyt laajasti levinneitä vesistöihin, vaikka ne harvoin ylittävät voimassa olevia rajoituksia ihmisten terveyden suojaamiseksi. Eräitä torjunta-aineita ei ole käytetty 20-30 vuoteen, mutta niitä on havaittu edelleen kaloissa ja rantojen kerrostumissa, joka aiheuttaa vaaraa vesieliöille, ja eläimille, jotka käyttävät kalaa ravintonaan. Nykyään on käytössä niin monia kemikaaleja, että niiden riskin määrittäminen ihmisille ja vesistöille on vaikeaa.[6]

Teollisuusjäte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus on yksi suurimmista vesien saastumisen aiheuttajista, sillä se tuottaa saasteita, jotka ovat erittäin vahingollisia sekä ihmiselle että ympäristölle. Monet tehtaat käyttävät apunaan sisävesiä kuljettaakseen pois jätteitään, jotka siten päätyvät jokiin, järviin sekä meriin. Teollisiin saasteisiin kuuluvat: asbesti, lyijy, elohopea, nitraatit, fosfaatit, rikki, öljyt, petrokemikaalit.

Radioaktiivinen jäte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinjätettä syntyy sellaisissa teollisissa, lääketieteellisissä ja tieteellisissä prosesseissa, joissa käytetään radioaktiivisia raaka-aineita. Ydinjätteellä saattaa olla haitallisia vaikutuksia merten elinympäristöihin.

Öljystä johtuva saastuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtameriin kulkeutuu öljyä öljyvuodoista ja rutiinikuljetuksista, joka aiheuttaa laajaa saastumista. Maanalaisten säiliöiden vuodot Monet maanalaiset säiliöt, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1980, koostuvat usein teräsputkista, jotka ovat suorassa yhteydessä maaperään. Teräs syöpyy ajan myötä aiheuttaen vuotoja, jotka vaikuttavat ympäröivään maaperään ja pohjaveteen.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nature: Percentage of population with access to safe water by country, 2000 Viitattu 8.4.2010.
  2. Nature: Percentage of population with access to safe water by country, 2000 Viitattu 16.3.2009.
  3. a b Nature: Maailma.net Viitattu 8.4.2010.
  4. Nature: Diseases Associated With Sewage Viitattu 8.4.2010.
  5. USGS: A Primer on Water Quality Viitattu 8.4.2010.
  6. o2gruppen: Muut vesistöt Viitattu 8.4.2010.
  7. water-pollution.org: Water pollution causes Viitattu 8.4.2010.