Vesien saastuminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vesien saastumisella tarkoitetaan vesimuodostumien, kuten järvien, jokien, merien tai pohjaveden saastumista. Saastuminen vaikuttaa alueen kasveihin ja eliöihin yleensä haitallisella tavalla. Veden saastumista tapahtuu kun saasteita päästetään suorasti tai epäsuorasti kulkeutumaan vesimuodostumiin siten, että niistä ei ole poistettu haitallisia yhdisteitä.

Vesien saastuminen on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle, sillä noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi.[1] Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.lähde? Päivittäin noin 6 000 ihmistä kuolee veteen liittyvistä syistä.[2] Vuosittain veteen liittyviin sairauksiin kuolee yli 1,5 miljoonaa lasta.[3]

Vesien laatua heikentävät esimerkiksi kaupungistuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos. Arvioiden mukaan maailmassa tuotetaan vuosittain 1500 kuutiokilometriä jätevesiä. Kehittyvissä maissa yli 80 prosenttia jätevesistä lasketaan käsittelemättöminä takaisin vesistöihin.[3]

Kehitysmaiden ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurella osalla afrikkalaisista ei ole käytössään puhdasta juomavettä.

Kehitysmaissa käsittelemättömät ulosteet ja virtsa saastuttavat juomavettä. Ulosteiden mukana vesistöön kulkeutuu suolistobakteereja, jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia. Ripuli on yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa. Seisovissa ja rehevissä pintavesissä esiintyy myös muun muassa koleraa ja malariasääskiä. Vuonna 2000 Afganistanissa ja Etiopiassa puhdasta juomavettä sai vain alle 25 prosenttia väestöstä.[4]

Kehitysmaissa noin 80 prosenttia sairauksista johtuu likaisesta vedestä ja huonosta sanitaatiosta.[3] Unicefin mukaan puhdas vesi, käymälät ja parempi hygienia voisivat vähentää kehitysmaiden ripulitapauksia 45 prosenttia ja yleisen bilhartsia-loisen tartuntoja 77 prosenttia. Unicefin projektikouluissa Nigeriassa lasten sukkulamatotauti väheni 77 prosenttia käymälöiden rakentamisen ja paremman hygienian ansiosta.[5]

Saasteveteen liittyviä terveysriskejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saastuneen veden sairauksia on mahdollista saada aina, kun nielee saastunutta vettä, esimerkiksi uidessa tai juodessa vettä. Tämän lisäksi niitä saattaa saada myös syömällä saastuneita mereneläviä, kuten kaloja tai kotiloita. Joistakin ihmisistä saattaa tulla taudinkantajia, ja he voivat tartuttaa tauteja eteenpäin esimerkiksi ulosteen tai suukontaktin kautta. Monet terveet aikuiset kuitenkin selviävät tautien lievemmistä muodoista, muutaman päivän kestävillä, flunssan kaltaisilla oireilla. Taudit saattavat kuitenkin olla erittäin vaarallisia lapsille, vanhuksille ja ihmisille joilla on heikko immuunijärjestelmä.

Saastuneen veden juominen voi aiheuttaa esimerkiksi koleraa, lavantautia ja punatautia sekä erilaisia tulehduksia.[6]

Yleisimpiä saastevedestä aiheutuvia tauteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaus Oireita
Virukset, kuten Norovirus ripuli, vatsatauti, hepatiitti, aivokalvontulehdus, keuhkokuume, halvaantuminen, hengitysvaikeudet
Alkueläimet, kuten Cryptosporidium vatsakouristukset, ruuansulatusta haittaavat loiset, vaikea ripuli, lavantauti
Bakteerit, kuten Escherichia coli vatsakipu, kolera, ruokamyrkytys, vaikea ripuli, lavantauti
Parasiittimadot anemia, rintakipu, ruoansulatusongelmat, sikarutto, unettomuus, lihassärky, oksentelu

[7]

Veden saastuminen teollisuusmaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkien ja teollisuuden kehitys, maatalous, kaivostoiminta, fossiilisten polttoaineiden käyttö, vesireittien muuttaminen, eläinten ruokinta ja muu ihmisen toiminta voi muuttaa luonnonvesien laatua. Esimerkiksi maanviljelyssä käytetyt typpeä ja fosforia sisältävät lannoitteet pääsevät helposti sateen tai lumen sulamisen seurauksena vesistöihin. Meriin, järviin ja jokiin levinneet liialliset ravinteet lisäävät runsaasti levien kasvua, josta aiheutuva veden happipitoisuuden väheneminen voi johtaa kalakantojen heikkenemiseen.[8]

Jätevesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitaloudet, ja teollisuuden sekä maanviljelyn harjoittaminen tuottavat jätevettä, joka saattaa aiheuttaa järvien ja jokien saastumista.

Merien roskaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roskien heittäminen mereen voi saada aikaan suuria ongelmia. Jotkut muoviesineet saattavat takertua kiinni merieläimiin, mikä voi johtaa niiden kuolemaan.

Muut vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia kaupungeissa ja teollisuudessa käytettyjä kemikaaleja, kuten lääkkeitä, pesuaineita ja bensiiniä on havaittu puroissa ja pohjavesissä. Vuosikymmeniä kestäneen käytön seurauksena torjunta-aineet ovat laajasti levinneitä vesistöihin, vaikka ne harvoin ylittävät voimassa olevia rajoituksia ihmisten terveyden suojaamiseksi. Eräitä torjunta-aineita ei ole käytetty 20-30 vuoteen, mutta niitä on havaittu edelleen kaloissa ja rantojen kerrostumissa, mikä aiheuttaa vaaraa vesieliöille ja eläimille, jotka käyttävät kalaa ravintonaan. Nykyään on käytössä niin monia kemikaaleja, että niiden riskin määrittäminen ihmisille ja vesistöille on vaikeaa.[9]

Teollisuusjäte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus on yksi suurimmista vesien saastumisen aiheuttajista, sillä se tuottaa saasteita, jotka ovat erittäin vahingollisia sekä ihmiselle että ympäristölle. Monet tehtaat käyttävät apunaan sisävesiä kuljettaakseen pois jätteitään, jotka siten päätyvät jokiin, järviin sekä meriin. Teollisiin saasteisiin kuuluvat asbesti, lyijy, elohopea, nitraatit, fosfaatit, rikki, öljyt ja petrokemikaalit.

Radioaktiivinen jäte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinjätettä syntyy sellaisissa teollisissa, lääketieteellisissä ja tieteellisissä prosesseissa, joissa käytetään radioaktiivisia raaka-aineita. Ydinjätteellä saattaa olla haitallisia vaikutuksia merten elinympäristöihin.

Öljystä johtuva saastuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtameriin kulkeutuu öljyä esimerkiksi vuodoista ja rutiinikuljetuksista.[10] Monet ennen vuotta 1980 valmistuneet maanalaiset säiliöt koostuvat usein teräsputkista, jotka ovat suorassa yhteydessä maaperään. Teräs syöpyy ajan myötä aiheuttaen vuotoja, jotka vaikuttavat ympäröivään maaperään ja pohjaveteen.lähde?

Vesien pilaantumisen ehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veden saastumisen ehkäiseminen on edullisempaa kuin saastuneiden vesien puhdistaminen.[3] Veden saastumista voidaan ehkäistä esimerkiksi tehokkammalla veden kierrättämisellä ja uudelleenkäytöllä.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Veden laatu, elämän laatu: Globaali vesitilanne (Arkistoitu sivu) Edu.fi. Viitattu 4.12.2014.
  2. Annan, Kofi: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day 17.3.2006. YK. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  3. a b c d Veden määrä ei korvaa laatua 22.3.2010. Ulkoministeriön kehitysviestintä. Viitattu 6.12.2014.
  4. Percentage of population with access to safe water by country, 2000 Nature.com. Viitattu 4.12.2014.
  5. Junttila, Kirsi: Puhdas vesi - harvojen ilo Maailma.net. 26.10.2006. Viitattu 4.12.2014.
  6. a b Veden saastuminen Kemiran vuosikertomus 2011. Kemira. Viitattu 6.12.2014.
  7. Nature: Diseases Associated With Sewage Viitattu 8.4.2010. [vanhentunut linkki]
  8. A Primer on Water Quality 2001. U.S. Geological Survey. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  9. o2gruppen: Muut vesistöt Viitattu 8.4.2010. [vanhentunut linkki]
  10. Oil Pollution Water Pollution Guide. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]