Venäläinen ruletti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäläisessä ruletissa käytetään revolveria.

Venäläinen ruletti on alkujaan kaksintaistelutapa mutta myös uhkapeli, jota pelataan asettamalla yksi tai useampi patruuna revolverin panosrumpuun eli sylinteriin, minkä jälkeen sylinteriä pyöräytetään ja hana viritetään katsomatta panoksen paikkaa. Sen jälkeen piippu suunnataan omaa päätä kohti ja vedetään liipaisimesta.

Kaksintaistelussa perusteena oli, että koska vainaja oli kerran ampunut itse itsensä, ei muita asiaan osallisia voitu rangaista.

Koska rullassa on vain yksi luoti, mahdollisuus osua luodin kohdalle on 1: n, missä n on rullan sylintereiden lukumäärä. Kuusisylinterisessä mahdollisuus on siis 1/6 eli ~ 16,7 %.

Myös aseen mekaniikka vaikuttaa mahdollisuuksiin. Hyvin pyörivä rulla, jossa on yksi luoti, noudattaa painovoiman lakeja: painava luoti vaikuttaa siihen, että rulla voi pysähtyä useimmin siten, että luoti on rullan alaosassa pysähtyessään, täten parantaen pelaajan mahdollisuuksia – mutta vain, jos rullan annetaan pyöriä vapaasti pysähtymiseen asti.

Venäläinen ruletti tuli suurelle yleisölle tunnetuksi elokuvasta Kauriinmetsästäjä. Elokuva innoitti monia ihmisiä kokeilemaan venäläistä rulettia kohtalokkain seurauksin.[1]

Käsitteenä venäläinen ruletti esiintyi tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1937 amerikkalaisessa aikakauslehdessä julkaistussa novellissa, jossa venäläinen kersantti kertoo siitä. Erilaisista tarinoista huolimatta ei ole näyttöä, että peli olisi todellisuudessa ollut erityisen tunnettu tai pelattu juuri Venäjällä.

Suomalainen esiintyvä taiteilija Aimo Leikas kuoli venäläiseen rulettiin esiintyessään tempussa, jossa revolveriin ladattiin satunnaisesti paukkupatruunoita ja oikeita patruunoita.[2] [3]

Puhekielessä riskialtista toimintaa verrataan monesti venäläiseen rulettiin, vaikka riskin toteutumisen todennäköisyys olisi täysin erilainen kuin venäläisessä ruletissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]