Venäjän urheilu
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Venäjä on jatkanut Neuvostoliiton aikana saavutettua urheilumenestystä sekä Venäjä on yksi menestyneimmistä maista urheilussa. Venäjä on saanut mitaleita kolmanneksi parhaana maana olympialaisissa. Venäjän suosituimmat lajit ovat rytminen voimistelu, jalkapallo, jääkiekko ja koripallo. Muita suosittuja lajeja ovat käsipallo, yleisurheilu, painonnosto, maastohiihto, paini, lentopallo, jääpallo ja taitoluistelu. Venäjällä on tullut suosituiksi uusia lajeja kuten tennis, rugby, shakki, taistelulajit ja suunnistus. Venäjän menestys Vancouverin talvikisoissa jäi vaatimattomaksi Venäjän sijoittuessa kuudenneksi mitalitilastossa.[1] Pääministeri Vladimir Putin vaati parannusta olympiamenestykseen Sotšin talviolympialaisiin 2014 mennessä[2]. Venäjän urheilun markkinavetoinen ja valtiollisesti ohjattu sekajärjestelmä tukeutuu edelleen neuvostoaikoina syntyneeseen urheilun osaamis- ja valmennuskulttuuriin.[3] Vuonna 2008 Venäjällä oli 2687 stadionia, jossa vähintään 1500 yleisölle paikkaa ja uima-halleja 3762, yhteensä 123 200 liikuntapaikkaa. Vuonna 2008 mukana urheiluseuroissa ja ryhmissä oli 22,6 miljoonaa henkilöä mukaan lukien 8,1 miljoonaa naista.[4]
Vuodesta 1952 lähtien, jolloin pidettiin olympiakisat Helsingissä Neuvostoliitto on osallistunut olympiakisoihin.Venäjä on myös osallistunut talvikisojen paraolympialaisiin vuodesta 1994 lähtien.
Kilpaurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäolympialaiset järjestettiin Venäjällä vuonna 1980 Moskovassa ja talviolympialaiset Sotšissa vuonna 2014. Venäjän mitalisaalis kaikkiaan olympialaisissa on vakuuttava.
| Kisat | Aika | Kulta | Hopea | Pronssi |
| Rio 2016 | Kesäolympialaiset | 19 | 17 | 20 |
| Sotši 2014 | Talviolympialaiset | 11 | 9 | 9 |
| Lontoo 2012 | Kesäolympialaiset | 21 | 21 | 32 |
| Vancouver 2010 | Talviolympialaiset | 3 | 5 | 7 |
| Peking 2008 | Kesäolympialaiset | 24 | 13 | 24 |
| Torino 2006 | Talviolympialaiset | 8 | 6 | 8 |
| Ateena 2004 | Kesäolympialaiset | 28 | 26 | 36 |
| Salt Lake City 2002 | Talviolympialaiset | 5 | 4 | 4 |
| Sydney 2000 | Kesäolympialaiset | 32 | 28 | 29 |
| Nagano 1998 | Talviolympialaiset | 9 | 6 | 3 |
| Atlanta 1996 | Kesäolympialaiset | 26 | 21 | 16 |
| Lillehammer 1994 | Talviolympialaiset | 11 | 8 | 4 |
Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisurheilussa venäläiset ovat voittaneet 26 olympiakultaa, 55 ulkoratojen maailmanmestaruutta ja 51 ulkoratojen Euroopan-mestaruutta vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaksinkertaisia olympiavoittajia ovat seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva, jolla on myös kolme ulkoratojen ja neljä sisäratojen maailmanmestaruutta, sekä keskimatkojen juoksija Svetlana Masterkova, joka on voittanut yhden maailmanmestaruuden. Tatjana Lebedeva on voittanut yhden olympiakullan pituushypyssä sekä kolme ulkoratojen ja kolme sisäratojen maailmanmestaruutta pituushypyssä ja kolmiloikassa. Moukarinheittäjä Tatjana Lysenko on olympiakullan lisäksi voittanut kaksi maailmanmestaruutta.
Neuvostoliiton Sergei Bubka rikkoi kymmenen vuoden aikana maailmanennätyksen 35 kertaa, omassa lajissaan seiväshypyssä hän oli ylivoimainen[5].
Talvilajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taitoluistelu on ollut menestyksekäs urheilulaji menestyneitä venäläisiä taitoluistelijoita ovat mm. Aleksei Jagudin ja Jevgeni Pljuštšenko. Maastohiihdossa erityisesti naishiihtäjät ovat voittaneet arvokisamitaleja.
Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän jääkiekkomaajoukkue on voittanut jääkiekon maailmanmestaruudet vuosina 1993, 2008, 2009 ja 2012.
Venäjän jääkiekon korkein sarja on monikansallinen KHL, jota pidetään maailman toiseksi kovatasoisimpana sarjana. Maan toiseksi korkein sarjataso on VHL, ja sen alapuolella on vielä RHL. Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa pelaa joukkueita useista eri maista.
Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän miesten koripallomaajoukkue on saavuttanut seitsemän arvokisamitalia. Olympiakisoissa joukkue ylsi pronssille Lontoossa 2012. MM-kilpailuissa se saavutti hopeaa vuosina 1994 ja 1998. EM-kilpailuissa Venäjä voitti kultaa vuonna 2007 ja saavutti hopeaa vuonna 1993 sekä pronssia vuosina 1997 ja 2011. Ammattilaissarja NBA:ssa on pelannut venäläisiä, kuten Utah Jazzia, Minnesota Timberwolvesia ja Brooklyn Netsiä edustanut Andrei Kirilenko.
Venäjän naisten koripallomaajoukkue on saavuttanut olympiapronssia vuosina 2004 ja 2008 sekä MM-hopeaa vuosina 1998, 2002 ja 2006. Joukkue on voittanut Euroopan mestaruuden vuosina 2003, 2007 ja 2011 ja saavuttanut EM-hopeaa vuosina 2001, 2005 ja 2009 sekä EM-pronssia vuosina 1995 ja 1999.
Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jalkapallo on suosituin urheilulaji Venäjällä. Pietarin Zenit on voittanut UEFA-Cupin kausina 2007-2008. Andrei Aršavin on pelannut Englannin Valioliigassa. Venäjän Valioliiga on Venäjän jalkapallon korkein sarjataso. Sarjaan osallistuu 16 joukkuetta. Tähän mennessä Venäjän jalkapallossa ulkomaalaisvahvistusten rooli on ollut iso. Nyt Venäjän jalkapalloliitto on alkanut rajoittamaan ulkomaalaiskiintiötä Venäjän liigassa.[6]
Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääpallo on perinteisesti suosittu urheilulaji Venäjällä. Jääpalloliigan otteluissa on ollut keskimäärin n. 3500 katsojaa [7]. Venäjä voitti maailmanmestaruuden jääpallossa 2013.
Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän miesten lentopallomaajoukkueen suurin saavutus on olympiavoitto Lontoossa 2012. Joukkue ylsi olympiahopealle vuonna 2000 sekä -pronssille vuosina 2004 ja 2008. MM-kilpailuissa Venäjän miehet ovat saavuttaneet hopeaa vuonna 2002. Euroopan mestaruuden Venäjä voitti vuonna 2013, ja lisäksi joukkue on saavuttanut EM-hopeaa vuosina 1999, 2005 ja 2007 sekä EM-pronssia vuosina 1993, 2001 ja 2003. Maailmanliigan Venäjän miehet voittivat vuosina 2002, 2011 ja 2013 sekä maailmancupin vuosina 1999 ja 2011.
Venäjän naisten lentopallomaajoukkue on saavuttanut olympiahopeaa Sydneyssä 2000 ja Ateenassa 2004. Maailmanmestaruuden joukkue on voittanut vuosina 2006 ja 2010, ja MM-pronssia se on saavuttanut vuosina 1994, 1998 ja 2002. EM-kilpailuissa Venäjän naiset ovat voittaneet kultaa vuosina 1993, 1997, 1999, 2001 ja 2013 sekä saavuttaneet pronssia vuosina 1995, 2005 ja 2007.
Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Menestyneitä venäläisiä tennispelaajia ovat mm. naispelaajat Marija Šarapova ja Dinara Safina. Miespelaajia ovat mm. Marat Safin ja Jevgeni Kafelnikov.
Voimistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irina Tšaštškina, Alina Kabajeva, Janina Batyršina ja Julia Barsukova ovat menestyneitä urheilijoita rytmisessä voimistelussa.lähde?
Shakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shakki on ollut perinteisesti suosittu urheilulaji Venäjällä.
Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksandr Karelin on menestynein painija Venäjällä.
Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjä on voittanut ratauinnissa neljä, avovesiuinnissa yhden ja uimahypyissä neljä olympiakultaa. Menestynein uimari on Aleksandr Popov, joka voitti vapaauintilajeissa neljä olympiakultaa, kaksi IVY:n ja kaksi Venäjän edustajana. Lisäksi hän voitti pitkän radan kilpailuissa kuusi maailmanmestaruutta sekä 21 Euroopan-mestaruutta, joista kolme Neuvostoliiton edustajana. Perhosuimari Denis Pankratov voitti kaksi olympiakultaa, yhden maailmanmestaruuden ja viisi Euroopan-mestaruutta. Uimahyppääjä Dmitri Sautin voitti kaksi olympiakultaa, viisi maailmanmestaruutta ja 12 Euroopan-mestaruutta.
Doping[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän dopingin vastaisesta toiminnasta vastaa Rusada. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF teki päätöksen Venäjän yleisurheiluliiton sulkemisesta kansainvälisestä kilpailutoiminnasta marraskuussa 2015.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vancouverin kisasivut[1] (Arkistoitu – Internet Archive)Viitattu 27.02 2010
- ↑ Kaleva 27.02 2010
- ↑ Viitattu 31.12.2009
- ↑ Социально-экономические показатели Российской Федерации в 1992—2008 гг. gks.ru. Arkistoitu 25.9.2013. (venäjäksi)
- ↑ Bubka of the Soviet Union Sets Another Record olympic.org.
- ↑ Ulkomaalaiset halutaan ulos Venäjän liigasta – Vladimir Putin tukee radikaalia ehdotusta - Jalkapallo - Ilta-Sanomat is.fi.
- ↑ ID=325 XV(Venäjän jääpallon MM 2006-7 kausi bandy.ru. Viitattu 11.01 2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän urheilu Wikimedia Commonsissa
