Veli Toukomies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veli Vesa Toukomies (s. 28. syyskuuta 1944[1]) on suomalainen tietokirjailija ja lautapelien suunnittelija. Koulutukseltaan hän on filosofian ja teologian maisteri. 1970–1980-luvun pappisuran jälkeen Toukomies luopui uskosta ja ryhtyi skeptikoksi.[2] Hän on toiminut Skepsis ry:n eri tehtävissä, muun muassa puheenjohtajana 1994.[3]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukomies tuli uskoon 16-vuotiaana viidennen herätysliikkeen vaikutuksesta. Hän alkoi opiskella teologiaa, hänet vihittiin papiksi vuonna 1967, ja hän astui 24-vuotiaana apupapin virkaan Lahdessa. Hän toimi muun muassa Artjärven kirkkoherrana 1978–1981.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pro nobis – in nobis. Baptisti Thomas Wilcoxin teologiset peruskatsomukset uusimpien tekstilöytöjen valossa. Helsingin yliopisto (pastoraalityö) 1971
  • Helvetin ja rakkauden Jumala. Suomen evankelisluterilainen ylioppilas- ja teinilähetys 1969
  • Opettajan koulutusopas: lapsievankelioimisen käsikirja. Lapsievankelioimisyhdistys 1969 (J. Irwin Overholtzerin kanssa)
  • Kirkkoa kaapataan. 1981. ISBN 951992938X
  • Suomen kansan tuhmat jutut: suomalainen Decamerone. 1984
  • Seksi ja alkoholi Raamatussa (toim.). LA-tuote 1981
  • Rubikin kuution uusi maailma. Tampere: Pop-kirjat 1982. ISBN 9519374388
  • Aikuisten leikit. Tampere: Pop-kirjat 1982
  • Seurapelit ja -leikit. Helsinki: Otava 1986. ISBN 9511090011
  • Pelien maailma. Helsinki: Otava 1988. ISBN 9511097997
  • Uskomatonta! Seksi ja sota Raamatussa ja Koraanissa. Helsinki: Dialogia 2003. ISBN 9525422062

Pelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riskiaika. Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry. (nimellä Peli Toukomies)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Skeptikko 3/1994, s. 14.
  2. Anu Silfverberg: Uskottomat 17.4.2003. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.11.2011. Viitattu 15.4.2013.
  3. Ihmeellinen maailma: Toukomies, Veli Skepsis ry. Viitattu 15.4.2013.
  4. Pappisluettelo - Artjärvi Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.4.2013.