Veli Hytönen
Veli Aatto Ilmari Hytönen (23. kesäkuuta 1905 Turku – 1. lokakuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen pankkiylitarkastaja, joka vaikutti Pankkitarkastusvirastossa suomalaisen pankkitarkastustoimen kehittämiseen, samoin kuin 1960-luvulla pankkilakikomiteassa pankkilainsäädännön uudistamiseen.[1]
Hytösen vanhemmat olivat rovasti Kustaa Bernhard Hytönen ja Anna-Maria Emilia Kestilä. Hytönen tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1923 ja valmistui ekonomiksi Kauppakorkeakoulusta 1925. Kansallis-Osake-Pankissa hän työskenteli 1925–1929, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1934. Varatuomarin arvon hän sai 1938. Hytönen toimi valmistuttuaan sekä hovioikeuden auskultanttina että pankkimiehenä, mutta siirtyi Valtion revisiolaitoksen tarkastajaksi 1938–1939 ja sitten Maataloushallituksen ylikamreeriksi vuodesta 1939 vuoteen 1946, jolloin hänestä tuli Pankkitarkastusviraston lainopillinen pankkitarkastaja. Pankkiylitarkastajaksi hänet nimitettiin 1959, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1969 ja vastasi liikepankkisektorin tarkastustoimesta. Pankkilakikomiteassa 1961–1967 Hytönen osallistui 1970 voimaan tulleiden uusien pankkilakien valmisteluun. Tässä yhteydessä Hytösestä tuli kuukauden ajaksi Suomen ensimmäinen Pankkitarkastusviraston ylijohtaja, ennen kuin tehtävään nimitettiin Jussi Linnamo.[1]
Hytösen puoliso vuodesta 1943 oli Helvi Kaisa Valasvirta (s. 1911).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vihola, Teppo: ”Hytönen, Veli (1905–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 177–178. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
|
