Veikko Muronen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veikko Muronen
Syntynyt 21. lokakuuta 1927
Viipuri
Kuollut 13. tammikuuta 2006 (78 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus Suomen lippu Suomi
Tutkimusala autotekniikka
Tunnetuimmat työt täyden kuorman nostava teli[1]

Veikko Muronen (21. lokakuuta 1927 Viipuri13. tammikuuta 2006 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri ja autonsuunnittelija.[1] Hän toimi työurallaan Vanajan suunnittelu- ja tuotantopäällikkönä, Oy Wiima Ab:n teknisenä johtajana ja ulkomailla joukkoliikenteen konsulttitehtävissä. Hänen merkittävin keksintönsä oli Vanajan kuorma-autoihin suunnittelemansa täyden kuorman nostava teli.[1]

Nuoruus ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikko Muronen syntyi Viipurissa lokakuussa 1927.[1] Hän valmistui Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1946 ja opiskeli tämän jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa konetekniikkaa. Muronen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1953.[1]

Muronen oli naimisissa, ja hänellä oli kaksi lasta.[2] Vapaa-aikansa hän vietti mielellään mökillään perheensä kanssa. 1960-luvulla Muronen suoritti moottorilentäjän lupakirjan. Muronen kuoli Helsingissä 2006.[1]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työuransa Muronen aloitti Valtion teknillinen tutkimuslaitoksella tutkijana ja jatkoi sieltä A. Ahlströmin Varkauden tehtaalle suunnittelijaksi.[1]

Kilpailu kuorma-automarkkinoilla kiristyi 1950-luvulla, sillä pula-aika alkoi olla ohi ja tarjonta kasvaa. Vuonna 1955 hämeenlinnalaisella Vanajan Autotehtaalla haettiin, henkilöä joka osaisi suunnitella hyvän puutavara-auton. Tehtävään valittiin Muronen, joka toimi yrityksessä ensin suunnittelu- ja myöhemmin tuotantopäällikön tehtävissä.[3]

Vuosina 1966-70 tuotannossa ollut Vanaja T6-69 eli ”Muros-Vanaja”. Muronen muotoili auton hytin yhdessä vaimonsa Ullan kanssa ja lopputulosta pidettiin aikanaan onnistuneena.[4]

Vanajan merkittävin keksintö esiteltiin 1950-luvun lopulla, Murosen kehittämä täyden kuorman nostava kuorma-auton teli.[1] Keksintö osoittautui täysin ylivertaiseksi kilpailijoiden vastaaviin ratkaisuihin verrattuna.[3] Suunnittelemistaan kuorma-autoista Muronen piti jälkeen päin merkittävimpänä T6-69/5000+1200-mallia. Autossa oli turboahdettu A.E.C. AVT690 -moottori, 15-nopeuksinen Fuller RTO915 -vaihteisto ja Murosen hydraulinen nostoteli. Autoa pidettiin onnistuneena kokonaisuutena.[3]

Muronen osallistui myös linja-autojen alustojen suunnitteluun. Vuonna 1968 esiteltiin keskimoottorinen malli LK6-69, jossa oli makaava A.E.C. AH 691 -moottori ja jousituksessa niin sanotut rullaavat ilmapalkeet. Auton taka-akselille oli asetettu neljä ilmapaljetta, kun kilpailijoiden vastaavissa ratkaisuissa niitä oli vain kaksi. Rakenteen ansiosta matkustusmukavuus parani huomattavasti.[3]

Vanajan yhdistyi Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n kanssa vuonna 1968, ja Sisu otti välittömästi Vanajan nostotelin käyttöön omissa tuotteissaan. Suomen Autoteollisuus yritti tehdä yhteistyötä muiden kuorma-autovalmistajien kanssa markkinoimalla nostoteliä ulkomaisille yrityksille. Hämeenlinnan tehtaalla asennettiin nostotelejä muutamiin Ivecon kuorma-autoihin, mutta sen jälkeen yhteistyö hiipui.[3] Murosen suunnittelema nostoteli oli 2010-luvulla edelleen käytössä Sisun kuorma-autoissa.[5]

Vuonna 1982 Muronen siirtyi linja-autovalmistaja Oy Wiima Ab:n tekniseksi johtajaksi.[1] Sen jälkeen hän toimi kansainvälisissä joukkoliikenteeseen liittyvissä konsultointitehtävissä ennen eläkkeelle jäämistään:[3] vuosina 1982–1987 Muronen toimi ensin portugalilaisen, sen jälkeen saudiarabialaisen ja lopuksi brasilialaisen linja-autotehtaan johtajana. Hän oli lyhyen aikaa projektijohtajana Iisalmessa ja veti kreikkalaisen koritehtaan tuotannon järjestelyä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Blomberg, Olli: ”Monen Vanajan isä”, Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan, s. 82. Hämeenlinna: Patria Vehicles Oy, 2003. ISBN 952-91-5613-8.
  • Paatela, Matti: Suunnittelija kehitti raskasta autokalustoa. Helsingin Sanomat, 16.2.2006. Helsinki: Sanoma. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.3.2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Paatela
  2. Mirala, Leo: Sukukaaviot: Mironov Lunkulansaari, Salmi 22.7.2009. Viitattu 5.11.2011.
  3. a b c d e f Blomberg
  4. Hoppula, Veikko: ”Muros-Vanajan” taustaa. VetKu, , nro 2/2008, s. 26. Kangasala: Veteraanikuorma-autojen seura ry. ISSN 1795-4452. VetKu 2-2008; lehden lataus (pdf) Viitattu 5.11.2011.
  5. Sisu – Innovatiivista tekniikkaa Oy Sisu Auto Ab. Viitattu 5.11.2011.