Vaskivuoren kalliomaalaus
| Vaskivuoren kalliomaalaus | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Vaskivuoren kalliomaalaus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliomaalaus |
| Huippukausi | kivikausi |
| Kaupunki | Luumäki |
Vaskivuoren kalliomaalaus sijaitsee Luumäellä Elkiänjärven itärannalla Etelä-Karjalassa. Kalliomaalausalue käsittää useita paikkoja noin 100 metrin matkalla, mutta löydettyjen merkkien lukumäärä on vähäinen. Maalaukset on ajoitettu kivikauden loppuun tai pronssikauden alkuun ja ne löysivät Timo Miettinen vuonna 1980.[1][2]
Kallio ja sen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalauskohde sijaitsee Salpausselästä etelään ja kuuluu sen eteläiseen järvirikkoiseen alueeseen. Kallio laskee jyrkkänä Vaskivuoren kylkeä alas Elkiäjärveen sen koillisrannalla. Jyrkkyydestä johtuen maalauksille pääsee vain vesitse tai jäätä pitkin (kuva [3]). Seinämä aukeaa länsilounaaseen.[1][4]
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalausalue on noin 100 metriä pitkä ja maalatut kohdat sijaitsevat pääosin 1−1,8 metriä vedenpinnan yläpuolella. Yksi punaväriläiskistä sijaitsee yli 2 metrin korkeudella. Maalauksia on löydetty neljästä eri kohdasta.[1]
Pohjoisin maalauskenttä (A) käsittää muutamia pystysuuntaisia punajälkiä, jotka saattavat esittää ihmisiä, ja niiden eteläpuolella on toinen tuhoutunut maalauskohta (B). Kentässä C, joka sijaitsee noin 70 metriä etelään, on tunnistettu ihmishahmo, joka on 42 senttimetriä pitkä. Sen kädet on maalattu alas suuntautuvina kaarina ja sen jalat ovat koukkupolvisia. Pää jatkaa suoraa vartaloa päättyen viivana. Digitaalivalokuvien värikylläisyyttä lisäämällä paljastuu ihmisen yläpuolelta vielä toinen, mutta muodoltaan erityyppinen ihmishahmo, joka on lähes tuhoutunut. Viimeinen kenttä D sijaitsee etelässä noin parinkymmenen metrin päässä kentästä C ja on aivan kallion alaosassa. Muutaman kuviokatkelman yläpuolella on hioutunut kivihylly, jossa on punaväriä tai luontaista kivenpunaa. Sitä epäillään punamaalin valmistuspaikaksi. Suurin osa kuvioista ovat suttaantuneita, mutta yhdessä kohtaa on kaksi vierekkäin maalattua sik-sak-kuviota, joiden päistä erkanee viistosti ulos ulokkeita. Näitä voisi kutsua käärmeiksi, joista oikeanpuoleinen on pitempi.[1][5][2][4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valkjärven kalliomaalaus sijaitsee 4,6 kilometriä itään ja siellä on yksittäinen käärmekuvio.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.
- Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Vaasa: The Finnish Antiquarian Society, 2008. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muinaistaideyhdistys: Vaskivuori[vanhentunut linkki]
- Luukkonen, Ismo: Vaskivuori
- Muinaisjäännösrekisteri: Vaskivuoren kalliomaalaukset Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 30.11.1999. Museovirasto. Viitattu 6.11.2013.