Vasili Tatištšev
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Onkohan siis tarkistettu lähteitä? |
Vasili Nikititš Tatištšev (ven. Васи́лий Ники́тич Тати́щев; 29. huhtikuuta (J: 19. huhtikuuta) 1686 Pihkova – 26. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1750 Boldino) oli merkittävä venäläinen valtiomies ja etnografi, joka muistetaan parhaiten ensimmäisestä kattavasta Venäjän historiaa kuvaavan kirjan kirjoittajana. Töidensä kautta hän toi esille suosikki-ideaansa, että autokratia on paras hallitustapa Venäjälle.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isänsä puolelta 800-luvun ruhtinas Rurikin jälkeläinen Tatištšev syntyi lähellä Pihkovaa 19. huhtikuuta 1686 (juliaanisen kalenterin mukaan). Valmistuttuaan insinöörikoulusta Moskovasta hän osallistui suureen Pohjan sotaan Ruotsia vastaan. Pietari Suuren palveluksessa hän sai Ulkoasiaintoimistosta merkittävän viran, jota hän käytti Korkeimman salaneuvoston harjoittamaa politiikkaa vastaan ja tukeakseen Annan nousua Venäjän valtaistuimelle vuonna 1730.
Keisarinna Annan uskottuna hän sai tuottoisan viran Uralin alueen tehtaiden johtajana. Tässä virassa hän perusti Permin ja Jekaterinburgin kaupungit, jotka ovat sittemmin kasvaneet Uralin alueen keskuksiksi. Baškiirisotien aikana vuosina 1735-1740 hän oli Siperian operaatioiden komentaja talvesta 1736-37 ja koko operaation johtaja keväästä 1737 alkaen. Hänet siirrettiin pois komennosta maaliskuun 1739 jälkeen nimellisesti korruption vuoksi, mutta pääasiallisesti hankkimiensa lukuisten vihollisten vuoksi. Tatištšev päätti virkamiehen uransa Astrahanin kuvernöörinä 1741-44. Hän kuoli Boldinon tilalla lähellä Moskovaa juliaanisen kalenterin mukaan 15. heinäkuuta 1750.
Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eläköidyttyään virastaan hän omistautui vanhempana valtiomiehenä tieteellisiin asioihin. Ajatellen, että Venäjän historiankirjoitus on laiminlyöty, hän löysi ja julkaisi joitakin kiinnostavia juridisia asiakirjoja, kuten Russkaja pravdan ja vuoden 1550 lakikokoelman (sudebnik, судебник). Hänen pääteoksensa oli ensimmäinen hahmotelma Venäjän historiasta, joka otsikoitiin Venäjän historia varhaisista ajoista alkaen ja joka julkaistiin viidessä osassa hänen kuolemansa jälkeen. Hän myös kokosi ensimmäisen venäjänkielisen ensyklopedisen sanakirjan.
Tatištševin teoksen tieteellinen arvo on kyseenalainen, koska jotkut historioitsijat syyttävät häntä epäluotettavien lähteiden kanssa työskentelystä. Sittemmin monet kyseenalaiset lähteet on vahvistettu luotettaviksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Popov N.: Tatischev and His Time. Moscow, 1861.
- Deutch G. M.: Vasily Nikitich Tatischev. Sverdlovsk, 1962.
- Peshtich S. L.: Russian historiography of the 18th century, vol. 1-2. Leningrad, 1961, 1965.
- Anikin, Andréi : Los Pensadores Rusos. Ideas Socioeconómicas en la Rusia de los Siglos XVIII y XIX,Editorial Progreso, pp. 34-37,URRSS, Moscú, 1990.
Linkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
