Vasenkätisyys
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vasenkätiset ovat henkilöitä, jotka ovat taipuvaisia käyttämään arkisissa askareissaan enemmän vasenta kuin oikeaa kättään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vaikea määritelmä
Vasenkätisiksi luokitellaan yleensä ne henkilöt, jotka käyttävät arkisissa toimissaan enemmän vasenta kättään kuin oikeaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, kummalla kädellä henkilö kirjoittaa. Se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen indikaattori, sillä etenkin aiemmin vasenkätiset usein pakotettiin vaihtamaan kirjoituskättä koulussa. Jotkut ovat saattaneet ryhtyä kirjoittamaan oikealla kädellä myös siksi, että kirjoittaminen vasemmalta oikealle on yleensä helpompaa oikealla kädellä kuin vasemmalla.
On myös hankala yksiselitteisesti määritellä, milloin henkilö on vasenkätinen. Useimmat ihmiset käyttävät molempia käsiään ja saattavat toisissa tilanteissa käyttää oikeaa ja toisissa vasenta kättä. Pieni osa ihmisistä on molempikätisiä ja voi useissa tilanteissa käyttää yhtä hyvin kumpaa kättä tahansa. Usein tällaiset ihmiset tosin ovat vasenkätisiä mutta ovat harjoittaneet oikeaa kättä helpottaakseen jokapäiväistä elämäänsä.
[muokkaa] Suuri vähemmistö
Vasenkätisyyttä ei yleensä tilastoida mitenkään, joten vasenkätisten määrästä voidaan esittää vain arvioita. Arviot vaihtelevat viidestä jopa yli 20 prosenttiin väestöstä, ja yleisimmin viitatut luvut ovat 10–13 prosenttia. Yleensä nämä luvut pohjautuvat Yhdysvalloissa tai Britanniassa tehtyihin tutkimuksiin. On kuitenkin mahdollista ja jopa todennäköistä, että vasenkätisten määrä vaihtelee maittain ja kulttuuripiireittäin. Useimpien arvioiden mukaan miesten keskuudessa vasenkätisten osuus on jonkin verran suurempi kuin naisten keskuudessa. Simpanssien keskuudessa vasenkätisiä on yhtä paljon kuin oikeakätisiä.
[muokkaa] Vasenkätisyyden etuja ja haittoja
Koska valtaosa ihmisistä on oikeakätisiä, vasenkätisillä on usein ongelmia arkielämässään. Monet laitteet on suunniteltu käytettäväksi oikealla kädellä, ja usein esineiden, tavaroiden ja huonekalujen sijoittelussa on ajateltu lähinnä oikeakätisiä. Vaikeudet johtuvat usein vain huonosta suunnittelusta: useimmat laitteet ja toimintaympäristöt voi toteuttaa siten, että niitä voivat käyttää yhtä hyvin oikea- kuin vasenkätiset. Vasenkätisyyttä on pyritty kitkemään, koska on ajateltu, että siitä aiheutuu haittaa. Osalla vasenkätisistä vasenkätisyys on vahvempi ja toisilla heikompi ominaisuus. Tämän vuoksi osalle vasenkätisistä vasenkätisyys ei tuota arkielämässä ongelmia.
Joissain tilanteissa vasenkätisyydestä on myös etua. Monissa sellaisissa urheilulajeissa, joissa kaksi vastustajaa ottelee vastakkain, vasenkätinen voi käyttää hyödykseen sitä, että vastustaja on yleensä vähemmän harjaantunut kohtaamaan vasen- kuin oikeakätisiä vastustajia. Tällaisia lajeja ovat muun muassa miekkailu, tennis, paini, judo ja nyrkkeily. Arvellaan jopa vasenkätisyyden säilyneen evoluution paineessa juuri siksi, että vasenkätisyys on ollut eduksi taistelutilanteissa.
Joskus harvoin myös laitteet tai muut toimintaympäristöt on toteutettu vasenkätisiä suosivalla tavalla. Esimerkiksi Helsingin vanhoissa nivelraitiovaunuissa hallintalaitteet on sijoitettu siten, että vasenkätisyydestä on selvää etua. Tietokonetyötä tekevä voi pitää kynää vasemmassa kädessä ja samaan aikaan hiirtä oikeassa kädessä. Tämä on etu, jos on opetellut hallitsemaan molemmilla käsillä työskentelemisen.
Monesti arkikielessä oikeaa aivopuoliskoa (joka ohjaa vasenta puolta kehosta) pidetään intuitiivisena, luovana ja tunteellisena, ja vasenkätisillä tämän aivopuoliskon osuutta pidetään korostuneena, mikä selittäisi vasenkätisten lahjakkuutta. Tälle ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Vasemman ja oikean aivopuoliskon toiminta on vasen- ja oikeakätisillä samanlaista yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Noin 10-15 prosentilla vasenkätisistä kielikeskus on jakautunut molempien aivopuoliskojen välille, kun se muilla vasenkätisillä ja kaikilla oikeakätisillä sijaitsee ainoastaan vasemmassa aivopuoliskossa. Tällä ei kuitenkaan tunnu olevan merkitystä kielellisten kykyjen kannalta, mutta esimerkiksi aivohalvauksen sattuessa kielikeskukseen voi tällainen jakautunut kielikeskus säilyttää kielelliset kyvyt tavallista paremmin.
[muokkaa] Erilainen suhtautuminen eri kulttuureissa
Monissa kulttuureissa on voimakkaita vasenkätisyyteen liittyviä ennakkoasenteita. Uskonnolliset fundamentalistit esimerkiksi islamissa suhtautuvat vasenkätisyyteen usein epäilevästi ja arvelevat sen johtuvan paholaisen vaikutuksesta. Intiassa taas vasenta kättä pidetään likaisena, ja se onkin varattu esimerkiksi alapään hygienian hoitoon. Siksi esimerkiksi syömistä vasemmalla kädellä ei pidetä hyväksyttävänä.
Monien kielten vasenta tarkoittavalla sanalla on kielteisiä sivumerkityksiä, jotka liittyvät pimeyteen, pahuuteen, väärään tai epämääräisyyteen. Myös suomessa ”vasen” asettuu ”oikean” vastinpariksi samalla tavoin kuin ”väärä” antaen sen kuvan, ettei se ole yhtä oikea kuin ”oikea”. Esimerkiksi viroksi vasen on vasak ja oikea on parem.
Nykyajan länsimaisessa yhteiskunnassa vasenkätiset eivät normaalisti ole mitenkään erikoisessa asemassa muihin ihmisiin nähden. Heidän erikoisuuteensa suhtaudutaan useimmiten enemmänkin kiinnostuneesti kuin paheksuen.
[muokkaa] Mistä vasenkätisyys johtuu?
Suomalaistutkija Juha Laurén on havainnut tietyn muodon löytämästään LRRTM1-geenistä altistavan vasenkätisyydelle.[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ STT: Suomalaistutkija löysi vasenkätisyysgeenin 11. kesäkuuta 2007. HS.
