Varjolilja
Sivulta puuttuu | Varjolilja | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lilium martagon L., 1753 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Varjolilja Wikispeciesissä |
Varjolilja (Lilium martagon) on monivuotinen liljakasvi. Se elää luonnonvaraisena laajalla alueella Euraasiassa. Suomessa laji on yleinen koristekasvi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko[muokkaa]
Varjolilja kasvaa 70–150 cm korkeaksi. Varsi on jäykkä ja keskiosaltaan lehdekäs. Ylemmät lehdet ovat kierteisesti, alemmat 4–9 lehden kiehkuroina. Lehden lapa on soikea. Kukinto on terttu. Alaspäin roikkuvat kukat ovat väriltään vaalean sinipunaisia, tummanpunaisia tai joskus myös valkoisia, ja niissä on sinipunaisia tai ruskeita täpliä. Kukan teriömäiset kehälehdet ovat 3–4 cm pitkiä, taakäänteisiä ja mesikuoppaisia. Erilehtinen kehä on kuusilehtinen. Emiö on pitkävartaloinen. Varjolilja kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmä on kuusisärmäinen, päärynämäinen, pysty kota. Liljan jäykät varret säilyvät talventörröttäjinä seuraavaan kevääseen saakka.[1][2]
Levinneisyys[muokkaa]
Luonnonvaraisena lajina varjoliljaa tavataan laajalla alueella Keski-Euroopasta aina Mongoliaan ja Koreaan.[3] Suomea lähinnä lajia kasvaa Virossa.[2] Suomessa varjolilja ei ole luonnonvarainen laji, mutta sitä tavataan villiintyneenä monin paikoin lähinnä Etelä-Suomessa. Pohjoisimmat havainnot ovat Oulun tienoilta.[4]
Elinympäristö[muokkaa]
Suomessa varjolilja on koristekasvi, jota toisinaan tavataan villiintyneenä viljelyjäänteenä ja -karkulaisena.[1] Lajia esiintyy tyypillisesti esimerkiksi vanhojen huvilayhdyskuntien liepeillä.[2]
Käyttö[muokkaa]
Varjolilja on Suomessa perinteinen perenna. Se on yksi kestävimmistä liljakasveista, mutta kukkii vasta muutamia vuosia istuttamisen jälkeen.[5]
Lähteet[muokkaa]
- Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 491.
- ↑ a b c Helsingin kasvit 1998, s. 140.
- ↑ Den virtuella floran: Krolllilja (ruots.) Viittattu 17.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Varjoliljan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.3.2011.
- ↑ Pratensis siemenkauppa: Varjolilja Viitattu 17.3.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Varjoliljan levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Varjolilja (Lilium martagon)
- Luontoportti: Varjolilja (Lilium martagon)
- Puutarha.net: Varjolilja (Lilium martagon)
- ITIS: Lilium martagon (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lilium martagon (englanniksi)
