Varhaistriaskausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Triaskauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
jurakausi varhais Hettange nuorempi
triaskausi myöhäis Rhaetia 201,3–208,5
Noricum 208,5–~227
Carnia ~227–~237
keski Ladini ~237–~242
Anisus ~242–247,2
varhais Olenjok 247,2–251,2
Indus 251,2–252,17
permikausi Loping Changxing vanhempi
Triaskauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]

Varhaistriaskausi (Buntsandstein tai Scythian) 241,7 - 234,3 miljoonaa vuotta sitten aloitti mesotsooisen matelijoiden valtakauden. Juuri ennen tätä kautta oli sattunut suuri permikauden joukkotuho, joka oli pyyhkinyt eläimistöä runsaasti pois. Erityisesti tämä näkyi meren lajistojen vähälukuisuutena. Ilmekehässä oli vain hiukasti happea, alimmillaan vain 12%[2]. Toipuminen permin joukkotuhosta oli hidasta ja monet lajit pysyivät piilossa palatakseen takaisin keskitriaskaudella. Simpukat, kotilot, ammonoidit, merisiilit, ja nivelikkäät brakiopodit. Trilobiitit olivat tuhoutuneet. Maalla vallitsi kuivuus ja koppisiemeniset levisivät. Vain harva matelija selvisi hengissä permikauden joukkotuhosta.

Varhaistriaskauden eläimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syövä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurit Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.

Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.

Varhaistriaskauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaistriaskausi jaetaan kahteen vaiheeseen, jotka voidaan edelleen jakaa pienempiin osiin.

  • Indus-vaihe (Brahmanian)
    • Griesbach-alavaihe (Ganges-alavaihe)
      • Varhainen, keskimmäinen, myöhäinen ja myöhäisin.
    • Dienerian (Gandarian)
  • Olenjok-vaihe
    • Smithian
    • Smathian

Indus-vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Indus-vaihe

Indus-vaihe 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti varhaistriaskauden. Silloin maapallo oli kuuma, kuiva ja laajalti aavikoitunut. Silti oli jäätiköitäkin. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Ilmakehäsäs oli vain vähän happea, ehkä noin 12-16%. Merten happipitoisuus oli pieni. Tämä saattoi johtua runsaasta tulivuoritoiminnatsa ja sen seurannaisvaikutuksesta, kuten metaanin vapautumisesta merenpohjan klatraattimineraaleista. Kauden alussa esiintyi lyhyen aikaa bakteerimattoja stromatoliitteja, mikä viittaa niitä syöneiden selkära gattomien pieneliöiden harvinaisuuteen, mikä on ollut kambrikauden jällkeen harvinaista maapallon historiassa. Hyönteiset, kalat, sammankkoeläimet, ja matelijat olivat kaudella hyvin harvinaisia. Matelijoista nelijalkaiset matalat Lystrosauridit, ja liskomaiset proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Kaudelle tyypillisiä olivat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2013. International Commission on Stratigraphy.
  2. Low oxygen likely made 'Great Dying' worse, greatly delayed recovery, Vince Stricherz [vanhentunut linkki]