Varallisuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Varat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Väestöjen keskimääräinen varallisuus (2019)

Varallisuus tarkoittaa pääomaa ja toisinaan myös muunlaisia varallisuuden lajeja. Varallisuutta voidaan mitata useilla tavoilla riippuen siitä, mitä omaisuuslajeja otetaan mukaan tarkasteluun.

Kehittyneiden maiden varallisuus jakautuu suurin piirtein puoliksi asuinkiinteistöihin ja tuotannolliseen pääomaan.[1]

Varallisuus ja pääoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitteitä varallisuus ja pääoma pidetään taloustieteessä toisinaan synonyymeinä, kun taas toisinaan ne erotetaan toisistaan. Joidenkin määritelmien mukaan pääoma on varallisuutta, jonka ihminen on luonut, erotukseksi muusta varallisuudesta kuten maa tai luonnonvarat. Toisten määritelmien mukaan pääoma on tuotantoprosessissa käytettävää varallisuutta erotukseksi sellaisesta varallisuudesta kuten kulta, jota käytetään vain arvon säilyttäjänä.[2]

Kansanvarallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Kansallisvarallisuus

Kansanvarallisuus eli kansallisvarallisuus on julkisen varallisuuden ja yksityisen varallisuuden summa. Julkinen varallisuus tarkoittaa valtion ja muiden julkisyhteisöjen nettovarallisuutta. Yksityinen varallisuus tarkoittaa yksityisten talousyksiköiden nettovarallisuutta. Nettovarallisuus lasketaan siten, että varojen markkina-arvosta vähennetään velkojen markkina-arvo.[3]

Kansanvarallisuus = yksityinen varallisuus + julkinen varallisuus

Julkinen varallisuus on useimmissa teollisuusmaissa pieni – tai negatiivinen, jos julkinen velka ylittää julkiset varat. Kansanvarallisuus on nykyään lähes kaikkialla valtaosaltaan yksityistä varallisuutta. Aina ei näin kuitenkaan ole ollut.[4]

Maailman varallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkästään maailman kotitalouksien vauraus on yhteensä 241 biljoonaa dollaria (2013) ja nousee arviolta 40 % viidessä vuodessa. Korkeimmat luvut ovat Yhdysvaltojen nettovarallisuus 100 biljoonaa dollaria ja Sveitsin 0,51 miljoonaa dollaria/asukas.[5]

4 000 dollarilla pääsee varakkaampaan puoliskoon, 75 000 dollarilla 10 %:iin ja 753 000 dollarilla rikkaimpaan 1 %:iin.[6]

Professori Tim Harfordin mukaan pikkulapsikin omistaa enemmän kuin 2 miljardia köyhintä yhteensä, koska pikkulapsella ei ole velkaa toisin kuin köyhimmillä.[7]

Rikkaiden maiden asukkailla oli vuonna 2010 keskimäärin 180 000 euroa varallisuutta ja 30 000 euron vuositulot. Varallisuudesta 90 000 euroa oli asuinkiinteistöjä. Saman verran oli osakkeita, obligaatioita, säästöjä ja muita sijoituksia. Varallisuuden jakautuminen kahteen yhtä suureen osaan on hyvä nyrkkisääntö, vaikka maiden välillä olikin eroja.[1]

Varallisuuserot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman historiallisia varallisuuseroja tutkineen Thomas Pikettyn mukaan kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina pätee seuraava havainto: Väestön vähiten omistavan puolikkaan varallisuus on mitätön, tavallisesti enintään 5 % kokonaisvarallisuudesta. Varakkain kymmenesosa omistaa selvästi suurimman osan kaikesta omistamisen arvoisesta (tavallisesti 60–90 %). Ääripäiden väliin jäävä osa, jota Piketty kutsuu ”keskiluokaksi”, kattaa 40 % väestöstä. Se omistaa varallisuudesta loput 5–35 %. ”Keskiluokan” omistusosuudessa on tapahtunut 1900-luvulla huomattava nousu niin, että nykyisin ”keskiluokan” osuus kokonaisvarallisuudesta vaihtelee 1/4 ja 1/3 välillä.[8]

Ruotsissa kotitalouksien varallisuuserot ovat Gini-mittarilla 0,05 suuremmat kuin USA:ssa, 0,20 suuremmat kuin Suomessa.[9]

Suomen rikkain prosentti omisti 12-15 % varallisuudesta vuonna 2014, 40 % vuonna 1914.[10]

Sijoitustietokirjailija, ekonomi Seppo Saarion mukaan merkittävin varallisuuserojen syy Suomessa on se, että suomalaiset eivät osaa sijoittaa rahojaan ja poliitikot eivät säädä eläkevarojen sijoittamislakeja järkeviksi. Esimerkiksi 10 000 euron osakesijoitus kasvaa 30 vuodessa 229 000 euroon mutta korkotalletus vain 18 100 euroon.[11][12]

Suomalaisten varallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitalouksien varallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2013 yhteensä 110 000 euroa. Keskimääräinen nettovarallisuus oli 195 300 euroa, mikä on seuraus siitä, että varallisuus on jakautunut epätasaisesti. Varakkain kymmenesosa omisti nettovaroista noin 45 %. Vähävaraisin puolikas kotitalouksista omisti varoista ainoastaan 7 %. Nettovarallisuus oli negatiivinen noin 9 prosentilla kotitalouksista. Niiden velat ylittivät varojen arvon.[13][14] Vastaavasti vuonna 2016 varakkain kymmenesosa omisti nettovaroista jo noin 47 %.[15] Vuonna 2016 vähävaraisin puolikas kotitalouksista omisti varoista ainoastaan noin 6 %.[15]

Nettovarallisuus tässä yhteydessä koostuu reaali- ja rahoitusvarallisuudesta, josta on vähennetty kotitalouden velat. Reaalivarallisuus koostuu asunnoista, kulkuvälineistä, metsistä, pelloista ja yritysvarallisuudesta. Se vuonna 2013 muodosti 79 % kotitalouksien varoista. Loput 21 % oli rahoitusvaroja, joihin luetaan tavanomaisten pankkitalletusten lisäksi sijoitukset.[16]

Vuonna 2013 omassa asunnossa asui kotitalouksista 68 %, kun taas asuntovelkaa oli kotitalouksista kolmasosalla. Oma asunto muodosti kokonaisvarallisuudesta 53 %. Kun lasketaan yhteen oma asunto, loma-asunnot, sijoitus- ja muut asunnot, asunnot muodostivat kotitalouksien varoista kaikkiaan 69 %.[16]

Samana vuonna yli puolella kotitalouksista oli myös muuta rahoitusomaisuutta kuin talletuksia. Tavallisimpia olivat sijoitusrahastot ja pörssiosakkeet. Noteerattomia osakkeita oli 12 prosentilla, peltoa oli 10 prosentilla ja metsää 15 prosentilla kotitalouksista.[16]

Ikäryhmittäin tarkasteltuna on nettovarallisuus oli vanhemmilla ikäluokilla nuoria suurempaa. Omaisuus karttuu iän myötä muun muassa säästämällä, perimällä ja arvonnousujen kautta. Eniten nettovarallisuutta oli vuonna 2013 65–74-vuotiailla, mutta sitä vanhemmilla nettovarallisuus oli taas alhaisempaa. Kun velkoja ei oteta huomioon, bruttovarallisuus oli suurinta 35–54-vuotiailla. Nuoret alle 25-vuotiaat olivat molemmilla tavoin laskien kaikkein köyhimpiä. Heillä oli varoja tuskin ollenkaan.[17]

2019 rikkain 10% omisti jo lähes 50% varallisuudesta ja köyhin 50 % vain noin 5 %. Rikkaiden rikastuminen ja köyhien köyhtyminen on jatkunut suomessa vuodesta 1988.[18]

Suomen miljonäärit 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capgeminin ja Merrill Lynchin selvityksen mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 19 700 rikasta, kun rikkaaksi luettiin henkilö, jolla on kiinteistöt pois lukien omaisuutta vähintään miljoonan dollarin verran. Rikkaiden määrä oli laskenut 23 prosentilla edellisvuoden 25 600:sta.[19]

Talletukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisilla yrityksillä, kotitalouksilla ja muilla oli tammikuussa 2012 talletuksia 123 miljardia euroa ja sijoitusrahastoissa 57,7 miljardia euroa, yhteensä 181 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti tämä tarkoittaa noin 35 000 euroa.

  • Talletukset
    • yrityksillä 24,6 miljardia
    • kotitalouksilla 81,9 miljardia
      • käyttelytileillä 42,9 miljardia
      • määräaikaistalletuksissa 24,4 miljardia
      • sijoitustileillä 14,6 miljardia
    • muut 16,6 miljardia
  • Sijoitusrahastot
    • 57,7 miljardia

[20]

Lainat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisilla yrityksillä, kotitalouksilla ja muilla oli tammikuussa 2012 lainaa 181,5 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohti tämä tarkoittaa noin 36 000 euroa.

  • yritykset 61 miljardia
  • kotitaloudet 110 miljardia
    • asuntolainat 81,9 miljardia
    • kulutusluottoja 12,9 miljardia
    • muuta lainaa 15 miljardia
      • opintolainoja 1,5 miljardia
  • muut 10,8 miljardia

[20]

Rikkaimmat ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avustusjärjestö Oxfam julkaisi 2014 raportin, jonka mukaan entistä suurempi varallisuus on keskittynyt entistä pienemmälle määrälle henkilöitä maailmassa. Tilanne kärjistynyt erityisesti vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä. Raportin mukaan puolella maailman köyhimmistä (740 000 000 000 €) on saman verran varallisuutta mitä 85 rikkaimmalla.[21]

Ennen teollista vallankumousta ja kansainvälisen kaupan kehittymistä poliittinen valta oli tärkein avain rikkauteen. Esimerkiksi Julius Caesar oli uransa huipulla Rooman valtakunnan ja todennäköisesti koko silloisen maailman rikkain mies. Uudemmalla ajalla maailman rikkaimman ihmisen titteliä tai ainakin arviota tällaisesta asemasta ovat pitäneet hallussaan muun muassa John D. Rockefeller, Jean Paul Getty ja Bill Gates.

Forbes-lehti arvioi vuonna 2011 seuraavat henkilöt maailman rikkaimmiksi (luvut miljardeina euroina).[22] Forbes-lehden luettelo perustuu henkilöiden omistamien osakkeiden yhteisarvoon arviointihetkellä.[23]

  1. Carlos Slim Helú (Meksiko): 74,0
  2. Bill Gates (Yhdysvallat): 80,6
  3. Warren Buffett (Yhdysvallat): 50,0
  4. Bernard Arnault (Ranska): 41,0
  5. Larry Ellison (Yhdysvallat): 39,5
  6. Lakshmi Mittal (Intia): 31,1
  7. Amancio Ortega (Espanja): 31,0
  8. Eike Batista (Brasilia): 30,0
  9. Mukesh Ambani (Intia): 27,0
  10. Christy Walton (Yhdysvallat): 26,5

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Piketty, s. 58
  2. ↑ Piketty, Thomas: Pääoma 2000-luvulla, s. 53–55. Suomentanut Ollila, Marja ja Tillman-Leino, Maarit. Helsinki: Into Kustannus, 2016. ISBN 978-952-264-649-1.
  3. ↑ Piketty, s. 55, 118
  4. ↑ Piketty, s. 55
  5. ↑ Credit Suisse: Global household wealth increases 4.9% to USD 241 trillion, marked by a resurgence of wealth in the Eurozone PR Newswire. 9.10.2013. (englanniksi)
  6. ↑ https://www.credit-suisse.com/fi/en/news-and-expertise/research/credit-suisse-research-institute/news-and-videos.article.html/article/pwp/news-and-expertise/2013/10/en/global-wealth-reaches-new-all-time-high.html
  7. ↑ Tabarrok, Alex: Harford (and Tabarrok) on Macroeconomics Marginal REVOLUTION. 25.1.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Piketty, s. 303–304
  9. ↑ Concentration among the Rich (Arkistoitu – Internet Archive), Anthony B. Atkinson, Research Paper No. 2006/151, United Nations University, UNU-WIDER, December 2006, page 2
  10. ↑ Aateliset olivat Suomen ensimmäisiä rikkaita Helsingin Sanomat Kuukausiliite. 6.12.2014.
  11. ↑ Konkarisijoittaja Seppo Saario: Huono sijoittaminen on suurin eriarvoisuuden lähde Suomessa Helsingin Sanomat. 10.5.2021.
  12. ↑ Sijoittajakonkari HS:lle: Rahan makuuttaminen tulee kalliiksi – huima laskelma Verkkouutiset. 10.5.2021.
  13. ↑ Tilastokeskus: Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013 tilastokeskus.fi. 1.4.2015. Viitattu 9.8.2017.
  14. ↑ Tilastokeskus: Puolella kotitalouksista nettovarallisuutta yli 110 000 euroa vuonna 2013 tilastokeskus.fi. Viitattu 9.8.2017.
  15. ↑ a b Varallisuuserot kasvavat – rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2018.
  16. ↑ a b c Tilastokeskus: Oma asunto keskeisin kotitalouksien varallisuuserä tilastokeskus.fi. Viitattu 9.8.2017.
  17. ↑ Tilastokeskus: Varallisuus väestöryhmittäin tilastokeskus.fi. Viitattu 9.8.2017.
  18. ↑ Vaurain kymmenesosa omistaa jo liki puolet Suomen nettovarallisuudesta Yle, 2021
  19. ↑ Rikkaita on nyt Suomessa neljännes vähemmän Taloussanomat. 24.6.2009. Viitattu 22.10.2010.
  20. ↑ a b Lainat, talletukset, sijoitusrahastot ja henkivakuutuksen vakuutussäästöt Finanssialan keskusliitto. Viitattu 4. maaliskuuta 2012.
  21. ↑ 85 rikkainta omistaa yhtä paljon kuin puolet maailman väestöstä (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat, viitattu 20.1.2014
  22. ↑ Forbes: The World's Billionaires 2011 forbes.com. Arkistoitu 6.3.2015. Viitattu 10. helmikuuta 2013. (englanniksi)
  23. ↑ New York Timesin taloustoimittaja Timothy O'Brien: Self Worth 13. tammikuuta 2005. National Public Radio (alun perin NPR:n radio-ohjelmassa "On The Media"). Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 11. huhtikuuta 2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jaatinen, Satu: Ökykirja (Multikustannus, 2007)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varallisuus&oldid=22069963”