Vapaudenpatsas

Vapaudenpatsas
nimi	Vapaudenpatsas
tekijä	Frédéric Auguste Bartholdi
valmistumisvuosi	1886
taiteenlaji	kuvanveisto
korkeus	46 m
sijainti	Liberty Island
paikkakunta	New York City, Yhdysvallat

Vapaudenpatsas (engl. Statue of Liberty), varsinaiselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa (engl. Liberty Enlightening the World, ransk. La liberté éclairant le monde), on Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen muistomerkki, jonka yksityiset, Yhdysvaltain vapautta ihailevat ranskalaiset lahjoittivat Yhdysvaltain valtiolle. Patsas sijaitsee Liberty Islandin saarella New Yorkiin johtavan laivaväylän varrella. Se esittää Vapauden jumalatarta kädessään vapauden soihtu ja itsenäisyysjulistuskirja, jaloissaan murtunut kahle.

New Yorkin ja Yhdysvaltain symboli

Vapaudenpatsas on Yhdysvaltain ja New Yorkin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Patsas itse on 46 metriä korkea, mutta jalusta mukaan lukien sen korkeus nousee 93 metriin. Patsaan itsenäisyysjulistuskirjassa lukee ”JULY IV MDCCLXXVI”, Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän päivämäärä. Patsaan kruunun seitsemän kärkeä viittaavat seitsemään mereen tai seitsemään maanosaan.

Saarelle pääsee New Yorkista lautalla. Ensimmäiset lautat lähtevät aamulla kello kuusi. Patsas on ontto, ja sen sisäänkin pääsee. Vastoin yleistä käsitystä ylhäällä patsaan lampussa tai päässä ei ole ravintolaa. Jalustassa pidetään nykyisin museota, jossa ravintola ja alkuperäinen soihtu sijaitsee.

Historia

Edward Moran, Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus, 1886

Merkittävien patsaiden korkeuksia:
1. Kevättemppelin Buddha 153 m
2. Vapaudenpatsas 93 m
3. Äiti synnyinmaa 87 m
4. Rio de Janeiron Kristus-patsas 39,6 m
5. Daavid (veistos) 5,17 m

Rakentaminen

Ranskalaiset rakensivat ja lahjoittivat Vapaudenpatsaan yhdysvaltalaisille vuonna 1886 vietettyjen Yhdysvaltain vapaussodan 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Vapaudenpatsaan suunnittelivat kuvanveistäjä Frederic Auguste Bartholdi ja Eiffelin tornin suunnittelijana tunnettu Alexandre Gustave Eiffel.

Bartholdi suunnitteli patsaan ulkomuodon. Patsaan mallina toimi ranskalainen nainen Isabella Eugenie Boyer, ja sen kasvojen on väitetty pohjautuvan Bartholdin äitiin. Eiffel suunnitteli Vapaudenpatsaan tukirakenteet. Eiffeliä auttoi hänen avustajansa Maurice Koechlin, joka oli myös auttanut häntä Eiffelin tornin suunnittelussa. Suunnittelu alkoi vuonna 1869. Patsas rakennettiin Ranskassa ja se tuotiin myöhemmin Yhdysvaltoihin pystytettäväksi. Vapaudenpatsaan esikuvana on väitetty olleen Rodoksen kolossi.

Patsaan sijainnin valitsi kenraali William Tecumseh Sherman vuonna 1877. Patsas pystytettiin Bedloe's Islandin kivisaarelle New Yorkin edustalle, joka pian avajaisten jälkeen nimettiin uudelleen Liberty Islandiksi.

Patsas valmistui Ranskassa kesällä 1884 ja se tuotiin ranskalaisella Isere-laivalla New Yorkin satamaan kesäkuussa 1885. Patsaan osia oli 350, jotka olivat 214 paketin sisällä. Nuorella, vielä kehittyvällä Yhdysvalloilla ei ollut riittäviä varoja patsaan pystyttämiseksi ja niinpä se seisoi pitkään osina laatikoissa New Yorkin sataman varastossa.

Patsaan jalustan suunnitteli yhdysvaltalainen arkkitehti Richard Morris Hunt. Jalustan pystyttäminen saatiin viimeistellyksi huhtikuussa 1886. Patsaan rakentamiseen käytettiin neljää nosturia. Patsas pystytettiin jalustan päälle neljä kuukautta myöhemmin. Patsaan paljastustilaisuus oli 28. lokakuuta 1886. Paikalla oli Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland ja tuhansittain yleisöä.

Vapaudenpatsaan rakentamiseen käytettiin 31 tonnia kuparia ja 125 tonnia terästä. Patsaan jalusta on tehty betonista ja painaa 27 000 tonnia. Patsas oli alkujaan pinnoitusmateriaalinsa kuparin värinen, mutta meri-ilma on vuosien saatossa patinoinut kuparin vihreäksi. Vain patsaan pinta on varsin ohutta kuparipeltiä. Patsaan sisällä on teräsristikkorakenne, joka muistuttaa radiomastojen tai terässiltojen rakennetta. Tuolloin rakennustekniikka oli uusi ja valtaisan patsaan pystytys hämmästyttävä suoritus.

Tapahtumia

Pääsy soihtua ympäröivälle parvekkeelle suljettiin turvallisuussyistä vuonna 1916.

Vuonna 1936 Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt järjesti patsaan 50-vuotisjuhlat.

Yhdysvaltalaisen CBS-televisiokanavan vuonna 1983 esittämässä televisio-ohjelmassa taikuri David Copperfield haihdutti patsaan hetkellisesti näkyvistä. Patsaan katoamistemppu tehtiin yöllä. Guinnessin ennätysten kirjan mukaan temppu oli maailman suurin taikatemppu.

Vuonna 1984 Vapaudenpatsas liitettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.

Patsas kunnostettiin vuonna 1986. Remontin aikana patsaan soihtu kullattiin.

Vuonna 2001 tapahtuneen kaksoistornien tuhon jälkeen Vapaudenpatsaan sisätilat suljettiin ja sitä korjattiin kestävämmäksi terrori-iskujen varalta. Patsaan jalusta avattiin uudelleen elokuussa 2004 ja patsaan kruunu heinäkuussa 2009.

Patsas suljettiin lokakuussa 2011 (päivä patsaan 125-vuotisjuhlien jälkeen) muun muassa uusien hissien ja liukuportaiden asentamiseksi. Patsas avattiin jälleen yleisölle 28. lokakuuta 2012, mutta suljettiin heti seuraavana päivänä Hurrikaani Sandyn saarelle aiheuttamien tuhojen vuoksi.

Kuvia

• 

  Vapaudenpatsas Liberty Islandilla

• 

  Patsaan pää; Nancy Reagan avaamassa näköalapaikkaa uudelleen käyttöön

• 

  Patsas sisältä nähtynä

• 

  Alkuperäinen soihtu vuodelta 1886, korvattu vuonna 1986

• 

  Pystyleikkaus kohti itää

• 

  Kuvanveistäjä Bartholdi ja Vapaudenpatsas

• 

  Yhdysvaltalaisen vapaudenpatsaan pariisilainen "pikkusisko" katsoo länteen, kohti isosiskoaan Atlantin toisella puolella

Aiheesta muualta

• Vapaudenpatsaan historiaa (englanniksi)
• Vapaudenpatsas salamaniskussa (lähinnä kuva), BBC 13.10.2010

Unescon maailmanperintökohteet Yhdysvalloissa

Cahokia | Carlsbad Caverns | Chacon kanjoni | Everglades | Grand Canyon | Great Smoky Mountains | Hawaii Volcanoes | Independence Hall | Kluane / Wrangell-St. Elias / Glacier Bay / Tatshenshini-Alsek (Kanadan kanssa) | La Fortaleza ja San Juan, Puerto Rico | Mammoth Cave | Mesa Verde | Monticello ja Virginian yliopisto | Olympic | Papahānaumokuākea | Pueblo de Taos | Redwood | Vapaudenpatsas | Waterton Glacier (Kanadan kanssa) | Yellowstone | Yosemite