Hoivakoti Helena

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vanhainkoti Helena)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hoivakoti Helena
Sijainti Hermanninmäki, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°11′24″N 24°57′55″E / 60.189944°N 24.965358°E / 60.189944; 24.965358
Rakennustyyppi Kirkko ja vanhainkoti
Valmistumisvuosi
Kartta
Hoivakoti Helena

Hoivakoti Helena on venäjänkielisen ja ortodoksisen perinteen säilyttämiseen erikoistunut hoivakoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille. Hoivakoti Helenaa ylläpitää Pyhän Helenan säätiö. Hoivakodissa on neljä ryhmäkotia, oma valmistuskeittiö, viihtyisä sisäpiha sekä oma ortodoksinen kirkko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaiden lahjoitusten ja tarmokkaan työn avulla laitokselle valmistui kolmikerroksinen kivitalo Hämeentie 39:ään. Koska talo sijaitsi tuolloin syrjässä ja kaukana kirkoista, rakennuksen kolmanteen kerrokseen sisustettiin jo vuonna 1914 kirkko, joka pyhitettiin lapsimarttyyrien Veran, Nadeždan ja Ljubovin (Pistis, Elpis ja Agape) sekä heidän äitinsä Sofian muistolle. Runsaiden lahjoitusten ansiosta kirkkoon saatiin jo perustamisvaiheessa sisustus ja runsas esineistö, kuten ikonostaasi, tärkeimmät ikonit ja ehtoolliskalusto. Kirkon ulkoseinälle Hämeentien puolelle laitettiin risti kirkon alttarin kohdalle vuonna 2016. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous 1917 lisäsivät asukkaiden määrää jopa lähelle sataa henkeä, ja hätä oli suuri. Helsingin kaupungin ja Amerikan Punaisen Ristin avun turvin selvittiin lopulta vuosiin 1919–1920 asti, jolloin pahin hätä helpotti, tosin osa talosta jouduttiin antamaan vuokralle.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja Venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen välit olivat alusta alkaen lämpimät ja läheiset; sotien välisenä aikana seurakunnassa kannetut kolehdit Helena-kodin hyväksi tuottivat vuosina 1929–1934 yli 46 000 markkaa (noin 7 500 euroa).

Sota-ajaksi asukkaat evakuoitiin pommitusvaaran vuoksi Tuusulaan, jossa oli hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtola. Sotien jälkeen, kun sosiaalijärjestelmä lapsilisineen teki lastenkodin vähin erin tarpeettomaksi, laitos muutettiin kokonaan vanhainkodiksi vuodesta 1957 akaen. Porvoon Gammelbackassa sijainneen, vuonna 1974 paloviranomaisten määräyksestä lakkautetun vanhainkoti Auringon viimeisistä asukkaista huomattavin osa sai uuden kodin juuri tästä laitoksesta. Samoin merkittävä osa Gammelbackan kirkon esineistä siirrettiin Helena-kodin omaan kirkkoon.

Yli satavuotias laitos palvelee vanhainkotina edelleen. Helsingin ortodoksisen seurakunnan papisto toimittaa kirkossa säännöllisesti palveluksia. Talolla on ollut jo 1970-luvulta alkaen oma pappikin, kun ensin uskonnonopettajana toiminut isä rovasti Mstislav Mogiljanski otti asian huolekseen; hänen kuoltuaan vanhainkodin pappeina ovat toimineet seurakunnan eläkkeelle jääneet papit, nykyään (2017) rovasti Viktor Porokara.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koukkunen & Kasanko: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–1977
  • Ortodoksiviesti, Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedotuslehti, artikkelisarja Vaienneet temppelit

VHY on keväällä 2015 julkaissut juhlakirjan "Ihmiseltä ihmiselle", johon on koottu aikaisemmin pääasiassa venäjäksi julkaistua tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]