Van Veeteren

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Van Veeteren on kuvitteellinen eläkkeellä oleva poliisi, joka on päähenkilö kymmenessä Håkan Nesserin romaanissa, joista yhdeksästä on tehty elokuva. Elokuvan van Veetereniä esittää Sven Wollter.

Romaanit ja elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanien tapahtumapaikkana on kuvitteellinen Maardamin kaupunki, joka sijaitsee määrittelemättömässä pohjoiseurooppalaisessa maassa, joka muistuttaa Hollantia, Ruotsia, Saksaa ja Puolaa. Kaupungissa on noin 300 000 asukasta ensimmäisen kirjan Det grovmaskiga nätet mukaan ja sen halkaisee vesialue ja kanavajärjestelmä. Monet ovat sitä mieltä, että kirjoittaja Nesser on saanut idean omasta kotikaupungistaan Kumlasta ja lähellä sijaitsevasta Örebrosta. Maardamista tai muista kirjoissa mainituista paikoista ei ole karttaa, mutta paikat ja kadunnimet kulkevat kuitenkin kirjasta toiseen. Kaupungin ulkonäkö muuttuu konkreettisemmaksi, kun kirjoja 2000-luvun vaihteessa alettiin filmata. Ensimmäinen filmaussarja vuosina (1999–2000) tehtiin suurimmaksi osaksi Etelä-Ruotsissa paikoissa, jotka tarkoituksellisesti olivat kulttuurisesti neutraaleja. Oli jopa nähty vaivaa varustaa autot ei-ruotsalaisilla rekisterikilvillä ja käyttää ei-ruotsalaisia poliisien virka-asuja. Henkilöiden vaatteetkin oli valittu neutraaleiksi, mikä luo kokonaisuuteen erikoisen tunnelman. Toista filmausjaksoa vuosina 2005–2006 ei ole samalla tavalla harkitusti muokattu neutraaliksi.

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Det grovmaskiga nätet, 1993 (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
  • Borkmanns punkt, 1994 (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
  • Återkomsten, 1995 (suom. Kotiinpaluu, 2001)
  • Kvinna med födelsemärke, 1996 (suom. Syntymämerkki, 2002)
  • Kommissarien och tystnaden, 1997 (suom. Komisario ja hiljaisuus, 2003)
  • Münsters fall, 1998 (suom. Münsterin juttu, 2004)
  • Carambole, 1999 (suom. Carambole, 2006)
  • Ewa Morenos fall, 2000 (suom. Ewa Morenon juttu, 2007)
  • Svalan, katten, rosen, döden, 2001 (suom. Pääsky, kissa, ruusu, kuolema, 2008)
  • Fallet G., 2003

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöiden kuvaus koskee kirjoja, elokuvahenkilöt voivat poiketa niistä jonkin verran.

  • Van Veeteren on kirjojen päähenkilö ja on kuusissakymmenissä. Viidessä ensimmäisessä kirjassa hän on komisario, viidessä muussa hän työskentelee antikvariaatissa mutta on usein avustamassa tutkimuksia. Van Veeteren on luonteeltaan juro ja hiukan kyyninen. Hän pitää tummasta oluesta ja shakista. Hänellä on kaksi lasta, poika Erich ja tytär Jess. Hän on eronnut, mutta tapaa sarjan kuluessa uuden naisen, Ulrike Fremdlin. Van Veeterenilla on hyvä ihmistuntemus, ja hän pitää rikoksen taustapsykologiaa hyvin tärkeänä. Häneltä on jäänyt vain yksi tapaus ratkaisematta, Fallet G.
  • Reinhart on rikoskomisario, josta tulee van Veeterenin seuraaja, kun tämä jää eläkkeelle. Hän on viisikymppinen, pitää jazzista, on yleensä tutkimuksissaan hyvin oivaltava. Hän on poikamies neljänteen kirjaan asti, jolloin hän tutustuu englanninopettaja Winnifred Lynchiin, joka myöhemmin auttaa vaikeassa tutkimuksessa.
  • Münster on Reinhartin tavoin komisario mutta muutaman vuoden nuorempi. Hän on perheellinen, hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Münsterillä on muita useammin luottamuksellisia keskusteluja van Veeterenin kanssa, ja he pelaavat usein yhdessä sulkapalloa. Hän voi joskus vaikuttaa hiukan naiivilta, mitä van Veeteren pyrkii korjaamaan yrittämällä saada hänet harkitsemaan asioita huolellisesti.
  • Moreno on Maardamin ainoa naispuolinen rikospoliisi, ainakin yhdeksänteen kirjaan saakka. Hän on kolmekymppinen ja naimaton, mutta hänellä on kirjojen kuluessa ainakin pari vakavaa suhdetta. Hän on innokas saamaan rikolliset kiinni ja myöntää, että hänestä rikostutkimus on jännittävää työtä.
  • Rooth on varhaiskeski-ikäinen rikosylikonstaapeli. Hän on poikamies, jolla ei juuri ole menestystä naisasioissa. Hän lohduttautuu harrastamalla leipomista. Hän on ihastunut kärkeviin kommentteihin. Hän työskentelee usein yhdessä hiukan nuoremman avustajan (sittemmin ylikonstaapelin) Jungin kanssa, joka saa usein huolehtia tutkimusten jalkatyöstä, mutta toisaalta hänellä on vakituinen suhde eronneeseen naiseen.
  • Hiller on poliisipäällikkö, mutta vailla erityistä pontevuutta. Pikemminkin kollegat usein pilailevat hänen kustannuksellaan. Hän pysyttelee enimmäkseen työhuoneessaan kukkaruukkujensa keskellä.
  • Heinemann ja DeBries ovat kaksi muuta komisariota, jotka esiintyvät kirjoissa harvakseltaan. He katoavat sarjan kuluessa, kumpikin omalla tavallaan.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minisarja (tuottaja Ruotsin televisio)
  • Det grovmaskiga nätet (1999)
  • Återkomsten (2000)
  • Kvinna med födelsemärke (2000)
Toinen sarja (tuottaja Svensk Filmidustri)
  • Kaalbrigenin kurkunleikkaaja (Borkmanns punkt, 2005)
  • Münsterin juttu (Münsters fall, 2005)
  • Carambole (2005)
  • Moreno & tystnaden (2006)
  • Pääsky, kissa, ruusu, kuolema (Svalan, katten, rosen, döden, 2006)
  • Tapaus G (Fallet G, 2006)

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]