Valtiosta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valtiosta
De re publica
Alkuperäisteos
Kirjailija Cicero
Kieli latina
Genre filosofia
Julkaistu 54–51 eaa.
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Valtiosta[1] tai Valtio[2] (lat. De re publica) on Ciceron kirjoittama filosofinen teos, jossa hän käsittelee erilaisia valtiomuotoja ja esittää näkemyksensä ihanteellisesta valtiosta.[3] Teoksen teksti on suurelta osin kadonnut; sen parhaiten säilynyt osa tunnetaan nimellä Scipion unennäkö (Somnium Scipionis).[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cicero kirjoitti teoksen vuosien 54 ja 51 eaa. välisenä aikana. Tuolloin hän toimi oikeuspuhujana. Hieman aiemmin hän oli kirjoittanut ensimmäisen dialogimuotoisen teoksensa Puhujasta, joka oli valmistunut vuonna 55 eaa.[3]

Teos vertautuu nimeään myöten Platonin teokseen Valtio, jota Cicero käytti esikuvanaan. Hänen versionsa valtioutopiasta on kuitenkin sovellettu Rooman valtakunnan todellisuuteen. Teoksen kirjoitusaikana valta oli siirtynyt Julius Caesarin, Crassuksen ja Pompeiuksen muodostamalle triumviraatille, ja teos on eräänlainen vastaus tälle kehitykselle, joka ei miellyttänyt Ciceroa.[2][3]

Ciceron teos oli poliittisesti kiistanalainen: valitessaan filosofisen dialogin muodon Cicero vältti nimeämästä poliittisia vastustajiaan suoraan, ja hyödyntäessään varhaisempaan aikaan sijoitettuja puhujia hän saattoi laittaa näiden suihin erilaisia mielipiteitä ilman, että joutuisi itse syytetyksi niistä. Teos oli kuitenkin omistettu Ciceron veljelle Quintukselle, ja näin Cicero pystyi esipuheessa käsittelemään lyhyesti myös ajankohtaisia asioita.[3]

Myöhemmin Cicero pyrki kirjoittamaan ihannevaltiolleen lait teoksessaan Laeista (De legibus). Sen esikuvana toimi vastaavasti Platonin Lait.[2]

Tekstihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa teoksesta on kadonnut myöhemmän antiikin tai keskiajan kuluessa. Varsinkin kirjoista IV ja V on säilynyt vain lyhyitä katkelmia, ja muistakin kirjoista puuttuu joitakin osia. Kirjasta VI on säilynyt lähes pelkästään osa, joka tunnetaan nimellä Scipion unennäkö. Se on säilynyt osana uusplatonilaisen filosofi Macrobiuksen siitä tekemää kommentaaria.[3] Se oli pitkään lähes ainoa tunnettu osa teoksesta, joka oli säilynyt läpi keskiajan.

Suurin osa muusta tunnetusta tekstistä paljastui vuonna 1819, kun kardinaali Angelo Mai löysi sen Vatikaanin kirjastosta eräästä palimpsestista (Vaticanus Latinus 5757) eli uudelleenkäytetystä pergamenttikirjasta. Kyseessä oli kirkkoisä Augustinuksen teoksen Selityksiä psalmeihin käsikirjoitus, joka oli kirjoitettu 600-luvulla Ciceron teoksen 300-luvulta peräisin olevan käsikirjoituksen päälle, kun vanha teksti oli raavittu pois. Alkuperäinen teksti oli kuitenkin vielä luettavissa.[3][5][6] Palimpsesti sisälsi noin 2/3 teoksen kirjasta I, noin puolet kirjasta II, sekä pienempiä osia muista kirjoista. Main tekemä löytö oli ensimmäisiä merkittäviä palimpsesteista tehtyjä antiikin tekstien löytöjä. Teksti julkaistiin vuonna 1822, ja palimpsestista julkaistiin näköispainos vuonna 1934.[3][5]

Edellä mainittujen lisäksi teoksen tekstin osia on säilynyt muiden antiikin aikaisten kirjailijoiden tekemien lainausten kautta. Katkelmia tunnetaan ennen kaikkea Augustinukselta ja Nonius Marcellukselta. Augustinus hyödynsi teosta paljon kirjoittaessaan omaa Jumalan valtiotaan.[3]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ciceron teos on muodoltaan dialogi eli keskustelu. Se on sijoitettu vuoteen 129 eaa. ja esitetään käydyksi Scipion maatilalla kolmen peräkkäisen päivän aikana. Cicero hyödyntää teoksessa useita tyylejä: filosofista argumentointia, historiankerrontaa, retorista tyyliä ja puheita.[3]

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dialogissa keskustelee yhdeksän henkilöä: neljä vanhempaa ja neljä nuorempaa miestä sekä päähenkilö Scipio. Keskustelijat ovat:[3]

Cicero ei ollut itse keskustelijoiden joukossa.[2]

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos koostuu yhteensä kuudesta kirjasta niin, että kunkin päivän keskustelulle on varattu kaksi kirjaa. Jokaisen kirjan alussa on eräänlainen johdanto-osuus, jonka jälkeen käsitellään jotain valtioon liittyvää aihetta.

Ciceron esittämä valtiomuotojen jaottelu
Hallitsijoiden
lukumäärä
Hyvät
muodot
Ominais-
piirre
Huonot
muodot
Ominais-
piirre
Yksi regnum
(kuningasvalta)
Huolenpito
(caritas)
tyrannis
(tyrannia)
Röyhkeys
(superbia)
Muutamia civitas optimatium
(optimaattien valta)
Viisaus
(consilium)
oligarkia Klikkiytyminen
(factio)
Kaikki civitas popularis
(kansanvalta)
Vapaus
(libertas)
ochlocratia
(oklokratia)
Käsistäriistäytynyt rahvas
(licentia)

Cicero analysoi teoksessa erilaisia valtiomuotoja ja hyvän valtion ominaisuuksia. Rooman tasavallan aikainen valtiomuoto todetaan kaikkein parhaaksi valtiomuodoksi.[2] Cicero pyrkii näin tarjoamaan filosofisia perusteluja vallitsevalle valtiomuodolle. Hän argumentoi sen puolesta, että Rooma on kehittynyt jatkuvasti yhä paremmaksi tasavallaksi. Tasavalta on valtiomuodoista paras, koska se on sekoitettu valtiomuoto, joka yhdistelee aineksia monarkiasta, aristokratiasta ja demokratiasta oikeissa suhteissa.[7]

Näin Cicero tuo teoksessa ilmi uskonsa perinteiseen hallintomalliin. Hänen mukaansa hallitsevan luokan tulisi ohjata sekä valtiota että kansalaisten enemmistöä. Cicero katsoi, että (aristokraattisten) hyveiden ja menestyksekkään hallinnon välillä on kiinteä yhteys,[3] ja korostaa jatkuvasti hyveiden merkitystä haluamansa valtiomuodon säilyttämisessä samalla kun ilmaisee huolensa aristokraattien moraalisesta rappiosta. Cicero käsittelee myös valtiomiehen tehtäviä ja luonnollisen lain käsitettä.[7]

Kirja I on sisältänyt päähenkilöiden keskustelun heidän oman aikansa poliittisesta tilanteesta. Kirjassa kuvataan myös koko teoksen teemat sekä esitetään huomioita koskien valtiomuotojen teoriaa. Kirja on säilynyt laajasti, mutta siinä on useita aukkokohtia. Säilynyt teksti on jaettu 71 lukuun.[8]

Kirja sisältää Ciceron tunnetun valtion määritelmän:

»Est igitur -- res publica res populi, populus autem non omnis hominum coetus quoquo modo congregatus, sed coetus multitudinis juris et consensu utilitatis communione sociatus.
Valtio on siis -- [sama kuin] kansan asia, eikä kansa ole mikä tahansa ihmisjoukko, joka on liittynyt yhteen miten tahansa, vaan ihmisten yhteenliittymä, jota yhdistää yhteinen käsitys oikeudesta ja yhteinen etu.[9]»

Kirja II on sisältänyt esityksen Rooman historiasta ja sen valtiomuodon kehityksestä. Myös kirja II on säilynyt laajasti, mutta se alkaa kesken ja siinä on laajoja aukkoja. Säilynyt teksti on jaettu 70 lukuun.[10]

Kirja III on tutkinut oikeudenmukaisuuden merkitystä hallinnolle sekä eri tyyppisiä valtiomuotoja. Kirja on säilynyt vielä edellisiä katkelmallisempana. Siitä puuttuu alkuosa sekä laajoja osia sen keskeltä. Säilyneitä lukuja on 27, kun lukuja on ollut ainakin 48.[11]

Kirja IV on käsitellyt kasvatusta ja koulutusta. Kirja on kadonnut lähes kokonaan; siitä on säilynyt vain kolme katkelmaa luvuista 2, 3 ja 4.[12]

Kirjassa V on keskusteltu ihanteellisen poliittiseen toimintaan osallistuvan kansalaisen ominaisuuksista. Myös kirja V on kadonnut lähes kokonaan; siitä on säilynyt vain neljä katkelmaa luvuista 3, 5, 6 ja 7.[13]

Kirjasta VI on säilynyt vain vähän lukuun ottamatta koko teoksen tunnetuinta osaa Scipion unennäkö, joka päättää koko teoksen. Siinä Scipio kertoo näkemästään unesta, joka muistuttaa Platonin Valtion loppumyyttiä, Er-myyttiä. Säilynyt teksti on jaettu 21 lukuun.[4][14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rasinkangas, Reijo: Roomalaisen kulttuurin valtakausi (n. 100 eaa. - 450) Tieteen ja ajattelun historiaa. 26.6.2012. Oulun yliopisto. Viitattu 4.3.2013.
  2. a b c d e Kaimio, Jorma: "Cicero ja Lait". Teoksessa Cicero 2004, s. 5-18.
  3. a b c d e f g h i j k Zetzel, James E. G.: "Introduction". Teoksessa Cicero: De Re Publica, s. 1-34. Cambridge Greek and Latin Classics. Cambridge University Press, 1995. ISBN 052134896X. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Hidén, K. J.: M. Tullius Ciceron elämä ja teokset. Teoksessa Cicero: Scipion unennäkö. Suomentanut K. J. Hidén. Roomalaisten ja kreikkalaisten kirjailijain teoksia 5. Näköispainos. Alkuteos: Helsingissä: Yrjö Weilin, 1905. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2004. ISBN 952-5439-65-8.
  5. a b Vessey, Mark: A Companion to Augustine, s. 167. Volume 88 of Blackwell Companions to the Ancient World. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 1405159464. Teoksen verkkoversio.
  6. Ashbrook Harvey, Susan & Hunter, David G.: The Oxford Handbook of Early Christian Studies, s. 148. Oxford Handbooks Online, 2008. ISBN 0199271569. Teoksen verkkoversio.
  7. a b Clayton, Edward: Cicero: Cicero's writings The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 4.3.2013. (englanniksi)
  8. M. Tulli Ciceronis De re publica liber primus The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.
  9. Cicero: Valtiosta I.39. Tekstikohdan voi kääntää monella tavalla: res publica = "yhteinen asia", "valtio", "tasavalta"; res populi = "kansan asia", "kansan omaisuutta".
  10. M. Tulli Ciceronis De re publica liber secundus The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.
  11. M. Tulli Ciceronis De re publica liber tertius The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.
  12. M. Tulli Ciceronis De re publica liber quartus The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.
  13. M. Tulli Ciceronis De re publica liber quintus The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.
  14. M. Tulli Ciceronis De re publica liber sextus The Latin Library. Viitattu 1.3.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cicero: Scipion unennäkö. Suomentanut K. J. Hidén. Roomalaisten ja kreikkalaisten kirjailijain teoksia 5. Näköispainos. ensipainos: Helsingissä: Yrjö Weilin, 1905. Helsinki: Kirja kerrallaan, 2004. ISBN 952-5439-65-8.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cicero & Mai, Angelo (toim.): M Tullii Ciceronis de republica quae supersunt. Rome: -, 1822.
  • Cicero: De Re Publica. Toimittanut James E. G. Zetzel. Cambridge University Press, 1995. ISBN 052134896X.
  • Cicero: On the Republic. Teoksessa Cicero: Volume XVI. On the Republic (De Re Publica). On the Laws (De Legibus). Loeb Classical Library 213. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1977.
  • Mercati. G. (toim.): M. Tulli Ciceronis De re publica libri e codice rescripto Vaticano Latino 5757 phototypice expressi. Palimpsestin näköispainos. Vatican: -, 1934.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
De re publica (latinaksi)