Valtion terveydenhuoltolaitos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtion terveydenhuoltolaitos (norj. Statens helsetilsyn) on Norjan kansallinen valtion laitos, joka on hallinnollisesti sosiaaliministeriön alainen.

Valtion harjoittama terveys- ja sosiaalipalvelujen valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion valvonnan tarkoitus on varmistaa kansallisten lakien ja säädösten noudattaminen.

Norjalla on laaja sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva lainsäädäntö, joka

  • määrää väestölle tarjottavia palveluja koskevat vaatimukset
  • määrää näiden palvelujen laatuvaatimukset
  • säätelee terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa valtion laillistamisella
  • tarjoaa terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjille oikeuksia, jollainen on muun muassa erityinen Potilasoikeuksien asetus.

Valvonta koskee kaikkia lakisääteisiä palveluja riippumatta siitä, ovatko ne valtion omistamien sairaaloiden, paikallisten viranomaisten, yksityisyritysten tai omia vastaanottoja pitävien yksityisen terveydenhuoltohenkilöiden tarjoamia.

Valvovat viranomaiset ovat kuitenkin riippumattomia päivittäisestä poliittisesta hallinnosta ja voivat itse priorisoida tarkastettavat palvelut ja sen, mitä valvonta käsittää. Priorisointi tapahtuu muun muassa riskejä ja heikkouksia koskevien tietojen perusteella.

Valvovat viranomaiset osallistuvat sen valmistamiseen, että

  • väestön terveydelliset ja sosiaaliset tarpeet täyttyvät
  • terveys- ja sosiaalipalveluja hoidetaan hyväksyttyjen ammattistandardien mukaisesti
  • puutteita palvelujen toteuttamisessa ehkäistään
  • resursseja käytetään tehokkaasti.

Valvonnan välineitä ovat seuraavat:

Sektorivalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sektorivalvonta on yleisluonteista valvontaa ja koostuu terveys- ja sosiaalipalveluja koskevien tietojen kokoamisesta, järjestämisestä ja tulkinnasta. Tulosten pohjalta voidaan arvioida, täyttyvätkö tarpeet ja vastaako laatu vaatimuksia.

Palveluntarjoajien järjestelmälliset tarkastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palveluntarjoajien (paikallisten viranomaisten, hoitokotien, sairaaloiden jne.) valvonnassa käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin menetelmiin pohjautuvia järjestelmätarkastuksia. Palveluntarjoajaa valvotaan tarkastamalla asiakirjoja, tekemällä haastatteluja ja suorittamalla tarkastuskäyntejä ja pistokokeita. Tarkastusraportissa kuvataan kohdat, jotka eivät ole lain tai säädösten mukaisia, ja niitä kutsutaan poikkeamiksi. Valvova viranomainen seuraa poikkeamia omistajan ja johtoryhmän kanssa, kunnes tilanne on saatu lain tai säädösten mukaiseksi. Valtion terveydenhuoltolaitos valitsee joka vuosi 2–4 aluetta, joihin kohdistetaan valtakunnanlaajuisia tarkastuksia.

Palvelupuutteita koskevat yksittäistapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion terveydenhuoltolaitos saa kunnissa tietoja palvelun mahdollisista puutteista monista lähteistä (potilaalta, perheeltä, poliisilta ja median edustajilta). Vuodessa tutkitaan noin 2 000 tapausta ja selvitetään, onko niissä rikottu lakia tai säädöksiä. Tapauksissa, joissa puutteita esiintyy, Valtion terveydenhuoltolaitos voi toimia palveluntarjoajia vastaan korjaamalla tilanteita ohjeilla tai pakotteilla, jos kyseessä on valtion laillistama terveydenhuoltohenkilöstö. Pakotteet voivat käsittää varoituksia, tiettyjen lääkkeiden määräämisoikeuden epäämisen tai toiminnan laillistamisen peruuttamisen.

Raportit tapauksista, joissa henkilölle on aiheutunut tai olisi voinut aiheutua huomattavaa vahinkoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion terveydenhuoltolaitos vastaa erikoisterveyspalvelujen haittavaikutusten raportointijärjestelmästä MedEventistä, joka kokoaa raportteja sellaisista erikoisterveyspalveluja koskevista tapauksista, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa henkilölle. Sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus raportoida tällaisista tapauksista.

Palvelua ja oikeuksien toteutumatta jäämistä koskevat valitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potilaiden oikeuksien asetus tarjoaa monia oikeuksia terveydenhuoltopalveluja käyttäville henkilöille. Asetus määrää ehdot, jotka koskevat oikeutta tarvittavaan terveydenhuoltoon, erikoislääkärin tekemään tilanteen arviointiin 30 päivän kuluessa, sairaaloiden valintaan, potilaan sairauskertomuksen näkemiseen ja korjaamiseen, osallistumiseen ja tietoihin. Se sisältää myös säännöksiä lasten erityisoikeuksista, suostumuksesta terveydenhuoltoon ja yksilöllisistä suunnitelmista lisäpalveluja tarvitseville.

Sosiaalipalvelujen asetus sisältää säännöksiä, jotka ohjaavat paikallisen viranomaisen velvollisuutta tarjota väestölle palveluja, kuten sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä tarvittavia tietoja, neuvoja ja opastusta, käytännön avustusta, koulutusta erityistuen tarpeessa sairauden, vamman, iän tai muiden syiden takia oleville, taukoja ja tukia erityisen raskaasta hoitotyöstä vastaaville henkilöille ja perheille, tukihenkilöitä henkilöille ja perheille sekä paikkoja 24 tunnin hoitoa tarjoavissa laitoksissa tai asunnoissa niitä tarvitseville.

Valvontaviranomaiset käsittelevät vuosittain kuntatasolla 6 000 – 8 000 valitusta.

Valvontaraporttien käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valvontaviranomaiset toimivat aktiivisesti sen varmistamiseksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat hyödyntävät valvontaraportteja, yksittäistapauksia koskevia päätöksiä, virheraportteja ja Valtion terveydenhuoltolaitoksen julkaisuja tiedon lähteinä hallintojärjestelmiensä kehittämiseen ja palvelunsa laadun parantamiseen.

Valvontatyöstä saadut tulokset ja tiedot, mahdolliset muut hankitut tiedot sekä valvontamenetelmät ovat julkisesti saatavilla. Useimmat niistä on julkaistu osoitteessa www.helsetilsynet.no.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valvontaviranomaisia ovat Valtion terveydenhuoltolaitoksen keskus, Valtion terveydenhuoltolaitos kunnissa ja kunnanhallituksen jäsenet. .

Valtion terveydenhuoltolaitos on ylin kansallinen valvova viranomainen. Valtion terveyshuoltolaitoksella on noin 85 työntekijää, joista noin 25 on lakimiehiä, noin 20 lääkäreitä, 10–15 terveydenhuollon muita ammattilaisia kuin lääkäreitä, 5–10 sosiaalihuoltoalan ammattilaisia ja noin 10 yhteiskuntatieteilijöitä.

Kuntatasolla valvonnasta vastaa kunkin kunnan Valtion terveydenhuoltolaitos (terveyspalvelujen ja terveydenhuollon henkilöstö) ja kunnanjohtaja (sosiaalipalvelut).

Valvontaviranomaisia johtaa terveysylijohtaja, professori, lääket. lis. ja fil. tri Lars E. Hanssen.

Valtion terveydenhuoltolaitoksen virallinen sivusto sisältää lisätietoja suomeksi.

Sivuston englanninkielisillä sivuilla on seuraavia tietoja:

  • lainsäädäntö
  • kuvaus Norjan terveys- ja sosiaalipalveluista
  • kuvaus terveys- ja sosiaalipalvelujen valtionhallinnosta
  • vuosittainen valvontaraportti kokonaisuudessaan sekä siihen liittyvät artikkelit ja tilastotiedot
  • Valtion terveydenhuoltolaitoksen raportin kaikkien julkaisujen tiivistelmä
  • linkkejä – terveys- ja sosiaalipalvelujen hallinto, tilastotiedot, kansainvälisiä organisaatioita

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]