Valter Kostilainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valter Kostilainen (8. syyskuuta 1928 Suojärvi23. heinäkuuta 2000 Lahti) oli suomalainen professori, joka vaikutti keskeisesti laiva-alan tutkimukseen.

Kostilainen kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta vuonna 1947 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1954. Vuonna 1966 hänestä tuli tekniikan tohtori. Hän hankki käytännön laivansuunnittelukokemusta teollisuuden palveluksessa, ja vuonna 1968 hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun laivanrakennusopin professoriksi, jota virkaa hän hoiti eläkkeelle jäämiseensä, vuoteen 1991 saakka.

Kostilainen tutki ilmapulputuksen käyttöä laivanpropulsiona, mikä johti 1970-luvun alussa jäänmurtajien jäissä liikkumista parantavaan uuteen tuotteeseen. Hän osallistui Teknillisessä korkeakoulussa 1970-luvulla laivamallikoelaboratorion suunnitteluun ja rakentamiseen sekä vaikutti siihen, että VTT perusti kaupallisesta laivamallikoetoiminnasta huolehtivan laiva-alan tutkimuslaboratorion kokeiden uhatessa siirtyä ulkomaille. Hän toteutti 1980-luvulla avovesi-laivamallialtaan muuttamisen jääaltaaksi vastaamaan lisääntyvän arktisen laivantutkimustoiminnan tarpeita. Jo 1970-luvulla hän johti tutkijaryhmää, joka selvitti laivan liikeradan dynamiikkaa matalassa vedessä sekä laivaonnettomuuksia ja niiden syy-yhteyksiä.

Kostilainen kuoli 71-vuotiaana auto-onnettomuuden seurauksena heinäkuussa 2000.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyyppä, Jussi & Vartsa, Petri: Tutkija kehitti laivanrakennuksen teoriaa. Helsingin Sanomat, 13.8.2000, s. A16.