Valtakunnankreivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valtakunnankreivi (saks. Reichsgraf) on kreivin arvonimi ja asema, joita Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta myönsi loppuunsa vuonna 1806 asti.

Valtakunnankreivi tarkoitti että sen haltija on suoraan keisarin vasalli, eikä vain välillisesti jonkin keisarikuntaan kuuluvan ruhtinaskunnan alaisuuden kautta.

Mikäli valtakunnankreivillä oli myös suoraan keisarikunnan läänittämää tai allodiaalista maaomaisuutta, sellaisia pidettiin 1700-luvulta alkaen ruhtinaiden veroisina, "gefuersteter gräfen". Tällaisella oli merkitystä 1700-1900-lukujen ruhtinaallisilla avioliittomarkkinoilla, joilla samanarvoista syntyä olevat morsiamet olivat yleensä edellytys että avioliiton lapset saattavat periä isänpuoleisen sukunsa kruunun. Esimerkiksi Venäjän keisarit (jotka olivat samalla Suomen suuriruhtinaita) edellyttivät valtaistuimen perimystä varten, että heidän sukuunsa kuuluvat prinssit naivat samanarvoista syntyä olevia morsiamia tai muuten avioliitto katsotaan morganaattiseksi eikä lapsilla ollut asiaa periä edes Suomen kruunua.

Asia aiheuttaa edelleen ongelmia Venäjänkin vallastasyöstyssä hallitsijahuoneessa: sen ainut jäljellä oleva mahdollinen perillinen, nk suuriruhtinatar Maria Vladimirovna on joidenkin tulkintojen mukaan vain morganaattisen avioliiton lapsi, hänen äitinsä kun oli ruhtinatar Leonida Bagration-Mukhransky, perheestä joka oli vajonnut tavallisiksi alamaisiksi.

Sen sijaan esimerkiksi Nikolai I:n vanhimman tyttären suuriruhtinatar Marian lapset hänen avioliitostaan Leuchtenbergin herttuan Maximilianin kanssa tunnustettiin kyllä kruununperimysoikeutetuiksi Venäjällä ja Suomessa, koska Maximilianin suvulle kuului muun muassa Eichstädtin valtakunnankreivillinen pikkuruhtinaskunta.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.