Valkoposkibulbuli
| Valkoposkibulbuli | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Pycnonotus leucogenys J.E. Gray, 1835 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Valkoposkibulbuli (Pycnonotus leucogenys) on aasialainen varpuslintulaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Valkoposkibulbulin pituus on noin 18 cm, siipien kärkiväli 25,5–28 cm ja paino keskimäärin noin 30 g. Linnun pää, kurkku ja töyhtö ovat mustat ja poski valkoinen. Selkäpuoli ja pitkähkö pyrstö ovat ruskeat, alapuoli vaalea ja alaperä keltainen. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Laulu on kaunis 4-osainen vihellys, joka muistuttaa nopeutettua kuhankeittäjän vihellystä.[2]
Esiintyminen [muokkaa]
Valkoposkibulbuli elää paikkalintuna Aasiassa Irakista Bhutaniin. Irakissa se on laajalle levinnyt ja yleinen.[2] Lajin esiintymisalueen laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö [muokkaa]
Valkoposkibulbulin elinympäristöä ovat pensaikkoiset avomaat ja harvakasvuiset metsät, missä on runsas pensaskerros. Esiintyy myös ruokokasvustoissa, puutarhoissa ja tienvarsilla. Kashmirissa se on tavallinen kylissä ja lennähtää usein pöydälle ruoanpaloja kärkkymään.[2]
Lisääntyminen [muokkaa]
Valkoposkibulbulin maljamainen, ruohoista, juurista ja ohuista oksista rakennettu pesä on tavallisesti pensaassa tai matalalla puun oksalla. Naaras munii tavallisimmin 3 munaa, joita haudotaan 12 päivää. Poikaset jättävät pesän 9–11 päivän ikäisinä. Pesyeitä on kaksi tai kolme kesän aikana.[2]
Ravinto [muokkaa]
Valkoposkibulbulit syövät hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä marjoja, hedelmiä, siemeniä, silmuja ja mettä.