Valkokulta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valkokulta on metalliseos, jota käytetään pääasiassa koruissa ja kelloissa. Valkokultaseoksissa on kullan lisäksi yleensä useita muita metalleja, joista ainakin yhden täytyy olla ominaisuuksiltaan seosta valkaiseva. Yleisimmin valkaisevana metallina on palladium tai nikkeli. Muita tavallisia seosmetalleja ovat hopea, kupari, sinkki ja platina. Valkokullan työstöominaisuuksia voidaan säädellä seosmetallien valinnalla ja metallien pitoisuuksia vaihtelemalla.

Valkokullan väri ei ole koskaan puhtaan valkoinen, vaan seoksesta riippuen harmaaseen, keltaiseen tai ruskeaan vivahtava. Siksi useimmat valkokultaiset korut on tapana rodinoida eli päällystää ohuella kerroksella rodiumia. Rodium on platinaryhmän metalli. Pintakäsittelystä käytetään nimitystä rodinointi ja se tehdään samaan tapaan, kuin esimerkiksi hopeointi tai galvanointi. Rodiumilla aikaansaatavan pinnan paksuus mitataan mikroneissa eli metrin miljoonasosissa. Rodiumpinnoite antaa valkokullalle kirkkaan valkoisen, korkeakiiltoisen pinnan. Koska on kyse pintakäsittelystä, kuluu se ajan myötä ainakin sormuksista pois osittain tai kokonaan ja pinnan alta tulee näkyviin valkokullan oma väri.

EU:n jäsenmaissa nikkelin käyttöä valkokullan seosaineena on säädöksillä rajoitettu sen aiheuttaman allergian takia. Sekä nikkelin käyttö valkokullan seosaineena että nikkeliallergia ovat vähentyneet huomattavasti säädösten voimaantulon jälkeen. Pääosa suomalaisista korujen valmistajista käyttää nikkelittömiä valkokultaseoksia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]