Valkoherukka
| Valkoherukka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Herukkakasvit Grossulariaceae |
| Suku: | Herukat Ribes |
| Lajikeryhmä: | Rubrum-ryhmä |
Valkoherukka eli valkoinen viinimarja (Ribes Rubrum-ryhmä) on pensasmarja, joka on alun perin geneettinen muunnos punaherukasta. Valkoherukasta puuttuu punaherukan marjan punaisen värin aiheuttava geeni. Valkoherukka ei ole maultaan niin väkevä kuin punaherukka, vaan makeampi, mutta silti melko hapan.[1]
Suomessa valkoherukkaa viljellään ammattimaisesti noin 86 hehtaarin verran, ja se on kolmanneksi eniten viljelty herukkalajike. Yleisimmät ovat mustaherukka (1 220 ha) sekä punaherukka (219 ha).[1] Valkoherukan keskimääräinen sato vuodessa on noin 4 000 kilogrammaa hehtaaria kohti.lähde?
Tärkeimmät lajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa viljeltävistä lajikkeista yleisimmät ovat:
- ’Valkoinen hollantilainen’
- Valkoinen suomalainen, joka on valkoisen hollantilaisen juvalainen kanta
- Lepaan Valkea
- White Pearl
- ’Valkea Juterborg’
- ’Vit Jätte’
Valkoinen suomalainen on lajikkeena uusi. Se tuottaa makeita marjoja, on härmänkestävä ja erittäin runsassatoinen.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoherukkasadosta korjataan marjat, joita käytetään useimmin mehuissa, hilloissa ja hyytelöissä. Marjat ovat makeita, punaherukkaan verrattuna valkoherukka on makeampi ja vähemmän hapan. Valkoherukoista tehdään myös viiniä, yksin tai muihin herukoihin sekoitettuna.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Herukat ja karviaiset Ruokatieto.fi. Arkistoitu 5.4.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Vuoden Tilaviiniksi makea mustaherukka-mustikkaviini[vanhentunut linkki] Omapiha 2009
|