Valko-Venäjän kansalliskirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valko-Venäjän kansalliskirjasto
valkoven. Нацыянальная бібліятэка Беларусі
ven. Национальная библиотека Беларуси
Arkkitehtien Mihail Vinahradau ja Viktar Kramarenka suunnittelema Valko-Venäjän kansalliskirjasto vuodelta 2006 Minskissä.
Arkkitehtien Mihail Vinahradau ja Viktar Kramarenka suunnittelema Valko-Venäjän kansalliskirjasto vuodelta 2006 Minskissä.
Osoite Praspekt Nezaležnostsi 116, 220114 Minsk
Koordinaatit 53.9314°N, 27.6461°E
Valmistumisvuosi 2006
Suunnittelija arkkitehdit M. K. Vinahradau ja V. V. Kramarenka[1]
Rakennuttaja Valko-Venäjä
Korkeus 73,6[1]
Kerrosluku 23
Bruttoala rakennusala 19 500 m2
kokonaispinta-ala 112 600 m2
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Valko-Venäjän kansalliskirjasto (valkoven. Нацыянальная бібліятэка Беларусі, Natsyjanalnaja biblijateka Belarusi, ven. Национальная библиотека Беларуси, Natsionalnaja biblioteka Belarusi) on vuonna 2006 käyttöön avattu, Minskin nähtävyyksiin kuuluva Valko-Venäjän kansalliskirjasto. Se sijaitsee Minskin koillisosassa, kaupungin keskustasta koilliseen johtavan, pääkatuihin kuuluvan Praspekt Nezaležnostsin (suom. itsenäisyyden valtatien) varrella, melko lähellä Minskin metron Vostok-asemaa.[1]

Valko-Venäjän kansalliskirjasto on vuonna 1922 perustettu kansalliskirjasto.[1]

Nykyinen kirjastorakennus pohjautuu vuonna 1989 kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen, kahden minskiläisen arkkitehdin, Mihail Vinahradaun ja professori Viktar Kramarenkan suunnitelmaan. Päätös kirjaston rakentamisesta tehtiin vuonna 2002 ja rakennustyöt ajoittuivat vuosille 2002-2006.[1]

Kansalliskirjaston sisäänkäynnin vieressä on ensimmäisen valkovenäjänkielisen kirjan painaneen renessanssiajan humanistin, graafikon ja raamatunkääntäjän, tohtori Frantsysk Skarynan (noin 1486–1551) patsas. Kirjastorakennuksen pääsisäänkäynti on muotoiltu avattua kirjaa muistuttavaksi ja siihen on taiteiltu Skarynan painaman teoksen johdannon valistavia sanontoja monille kielille käännettynä.[1]

Valko-Venäjän kansalliskirjasto vuodelta 2006. Iltaisin keskustornin led-lampuilla esitetään vaihtuvia valoteoksia.

Kirjastorakennuksen Tiedon timantiksi kutsuttuun keskustorniin on asennettu 4 646 väriltään vaihdettavaa led-elementtiä, joiden avulla keskustornista saadaan halkaisijaltaan 62 metrin kokoinen pikselinäyttö.[2] Iltaisin auringonlaskun ja puolenyön välillä kirjastorakennuksen keskustornissa esitetään muutaman minuutin kestoisia, tietokoneohjattuja valoteoksia.

Kirjaston kokoelmissa oli vuonna 2013 yli 9 miljoonaa nimikettä.[3] Rakennukseen on suunniteltu tilat yhteensä 14 miljoonalle nimikkeelle. Kirjaston asiakkaaksi pääsee rekisteröitymään 16 vuotta täytettyään. Lukusaleja on yhteensä 19 ja niissä on 2 000 istumapaikkaa. Useimmat työpöydät on varustettu Internetiin kytkeytyillä tietokoneilla; monia kirjaston tietokantoja pääsee käyttämään myös etäyhteydellä.[1]

Kirjastorakennuksessa on myös näyttelytiloja, kahvila, postitoimisto, pankin toimipiste ja matkatoimisto. Siellä on kansainvälisiä kongresseja ja korkeantason poliittisia tapaamisia varten rakennettu Presidentin keskus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h S. N. Maštšeno: Minsk i okrestnosti (Minsk and Surroundings), s. 135–137 Valko-Venäjän kansalliskirjastosta. Višeišaja škola, Minsk, 2008. ISBN 978-985-06-1420-9. (venäjäksi) ja (englanniksi)
  2. National Library, Minsk, Belarus mondoarc.com. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  3. Fondy i kollektsii Natsionalnoi biblioteki Belarusi Valko-Venäjän kansalliskirjasto, nlb.by. Arkistoitu 3.9.2013. Viitattu 6.9.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]