Valdemar Niemenström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Josef Valdemar Niemenström (s. Hausjärvi 19. joulukuuta 1896 - k. huhtikuu 1918)[1] oli alkuaan hyvinkääläinen työmies ja Venäjän armeijassa palvellut sotilas, joka oli pahoin haavoittunut ensimmäisessä maailmansodassa[2]. Hän liittyi kansalaissodan alussa punakaartiin, ja kuului ensin Hyvinkään kaartiin ja vaikutti sittemmin Toijalan terrorikeskuksessa, jossa kuului vallankumousoikeuteen ja johti valkoisten kuulusteluja. Hän syyllistyi Marko Tikan tutkimuksen mukaan n. 100 valkoisten teloituttamiseen Toijalassa[3]. Hän pakeni sodan lopussa Toijalasta Hämeenlinnaan, jossa hän osallistui punaisten hallussa olleen Suomen pankin haarakonttorin ryöstöön ja pakeni Tuuloksen suuntaan, jossa punaiset tavoittivat ryöstöporukan Syrjäntaassa ja ampuivat koko joukon.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuomas Hoppu: ”Punainen teloittaja”, Sisällissodan Pikkujättiläinen, s. 234. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
  2. Tikka, Marko: Terrorin aika, s. 84. Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2007.
  3. Tikka, Marko: Terrorin aika, s. 85. Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2007.