Valde Hirvikanta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustaf Waldemar (Valde) Hirvikanta (vuoteen 1906 von Hellens; 17. maaliskuuta 1863 Turku2. lokakuuta 1911 Turku)[1] oli suomalainen vapaaherra ja Turun hovioikeuden presidentti, joka surmattiin 1911 poliittisista syistä.

Von Hellensin isä oli Turun hovioikeuden presidentti, senaattori ja valtiopäivien maamarsalkka Lars Theodor von Hellens (1826–1896). Perheeseen kuului 12 lasta; tunnetuimmat von Hellensin sisaruksista olivat hygienian professori Oskar von Hellens (1867–1948), kenraalimajuri Lars Hjalmar von Hellens (1869–1953), valtiopäivämies ja pormestari Harald Wilhelm von Hellens (1865–1926) sekä maaherra, Turun hovioikeuden presidentti ja useissa Suomen hallituksissa ministerinä toiminut Albert von Hellens (1879–1950).[2]

Von Hellens valmistui ylioppilaaksi 1880 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1885 sekä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon 1888. Hänestä tuli varatuomari 1890 ja hänet nimitettiin Turun tuomiokapitulin sihteeriksi 1891. Von Hellens oli myös sukunsa edustajana aatelissäädyssä säätyvaltiopäivillä 1894–1905.[1]

Kun Turun hovioikeuden jäsenet 1903 kieltäytyivät jättämästä käsittelemättä erästä virkarikossyytettä ja sen johdosta heidät erotettiin nimitettiin myöntyväisyyssuuntaan kuulunut von Hellens samana vuonna hovioikeudenneuvokseksi. Hän eteni tämä jälkeen nopeasti virkaurallaan varamaamarsalkaksi 1905 ja saman vuoden toukokuussa senaatin prokuraattoriksi[1].

Marraskuun 1905 suurlakon jälkeen von Hellens joutui eroamaan tehtävistään ja toimi tämän jälkeen asianajajana Turussa. Vuonna 1906 von Hellens suomensi nimensä ja käytti tästä lähtien nimeä Valde Hirvikanta. Hirvikanta oli suomalaisen puolueen kansanedustajana vuonna 1909[1].

Toisen sortokauden aikana 1910 maltillinen suomenmielinen Hirvikanta nimitettiin Turun hovioikeuden varapresidentiksi ja 1911 hovioikeuden presidentiksi. Hänet ampui 2. lokakuuta 1911 oman asuntonsa eteiseen 24-vuotias kauppa-apulainen ja kiihkomielinen ruotsalaisuuden kannattaja Bruno Forsström joka surmasi teon jälkeen itsensä. Hirvikannan hautajaissaattuetta olivat seuraamassa suunnattomat väkijoukot ja hänet on haudattu Turun hautausmaan vanhaan osaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valde Hirvikanta Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Veli-Matti Autio: Hellenius (suku) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Valde Hirvikanta Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Veli-Matti Autio: Hellenius (suku) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.